On niin helppo olla jäljestä päin ennustaja. Tällä kertaa Suomen Pankin ennuste ja vakava varoitus vuoden 2007 lopulta olivat liian dramaattisesti oikein. Kukaan, ei Katainen, ei hallitus eikä edes aina kitsas valtiovarainministeriö reagoineet selvään varoituksen sanaan, miksi? —
[02102007 (50) … kansalainen ottaa velkaa suruttomasti uskoen nousukauden ja työtehtävien jatkuvan. Kaupalliset pankit kilpailevat asiakkaista tyrkyttäen rahaa - velkamme ylitti jo vuosiansiot, ollen toki alle EU - keskiarvon, mutta Suomi on voimakkaasti vientiriippuvainen maa … ]
Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää.
Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?
…
.
Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?
Oli suuri ilo kuunnella prof. Vilhelm Helanderin esitelmää Suomen Pankin päärakennuksen historiasta. Talon oli suunnitellut v.1876-79 arkkitehti, prof. Ludwig Bohnstedt ja rakennus on korjattu/ entisöity pieteetillä modernisoiden maltilla viimeeksi v. 2006. Talo huokui vaurautta, pysyvyyttä ja rahan kaikkivoipaisuutta - epäselväksi jäi minne ”nykyinen kultakanta” on kätkettynä
Suomen Pankin tehtävät kutistuvat sen myötä, mitä henkilökunta hallitusti ja luonnollisella poistumalla vähenee. Entinen mahtilinnoitus on viimeinen statuspaikka enemmän tai vähemmän ansioituneille poliitikoille - tosin Suomen Pankista on noustu myös presidentiksi. Pankin tehtäviin hakeutuu kuitenkin huippuosaajia, koska Suomen Pankilla voi huomenna olla suuria tehtäviä suoraan kansalaisiin vaikuttaen.
Elämme innostuneen asunto- ja muun kulutuksen poreilevassa kuplataloudessa - kaikkea pitää kasvattaa. Pinnan alla muhii keitos, joka voi ryöpsäyttää vakuusarvomme syöksyyn, jolloin Yhdysvaltojen kaltainen keittopoksahdus on täysin mahdollinen.
Suomi on vaurastunut palkkamaltilla, vientitoiminnalla, innovaatioilla, hyvällä insinööritaidolla sekä kansainvälisesti ottaen suurella luottamusarvolla kyvystämme toimittaa sitä mitä luvataan. Olisi aika säästää saavutettua varantoa huomiselle pienentämällä kulutuksen hanoja.
Nyt repäistään lattiatasolta irti ulosmittaus takavuosien työstä, uutteruudesta ja ammattiliittojen yhteishengestä. Palkankorotukset täytyy jostain maksaa, nyt ne viime kädessä maksetaan vientitoiminnasta, kotimaisesta kysynnästä ja arvonnousuista - joilta voi osin pohja pudota hyvinkin nopeasti.
Suomen Pankki on erinomainen ennuste-, arviointi- ja vapaaehtoisesti ohjauksellinen eduskunnan pankki, siis meidän kuluttajien ja veronmaksajien ”kansalaispankki”. Pankilla on mielenkiintoinen mahdollisuus olla opastava, ohjaava ja neuvova laitos kansalaisille varoittaen mm. jatkuvan velan oton vaaroista asiallisella ja perustelevalla tavalla. Pankki voisi olla rahatalouden ”omatunto” irti liiketaloustieteiden markkinajargonioista ja kasvuhypoteesiväittämistä.
Suomen Pankissa on mm. maailman mainio siirtymätalouksien (mm. Venäjä ja Kiina) tutkimusosasto ( BOFIT ), johtajanaan tohtori Pekka Sutela, joka esimerkiksi jo v. 2001 osasi ennustaa häkellyttävän tarkasti, kuinka mm. Kiinan kansantalous kasvaa - ennusteet menivät miltei nappiinsa, kertoen tutkimustoiminnan pätevyydestä ja kontaktien luotettavuudesta.
Suomen Pankki voi olla kansalaisen pankki tiedottajana, luotettavana infokumppanina tukien ajatuksia huomisesta antaen osviittaa mallintaen, perustellen ja kertoen, miten eri taloustapahtumat vaikuttavat lopulta kansantalouden ytimeen - perheisiin kohdistuvina tekijöinä.
Jo nyt Suomen Pankilla on runsas ja kaikelle kansalle ilmainen infoväylä, niin internetin kuin painotuotteiden osalta. Utelias ihminen löytää nämä asiat pankin sivuilta http://www.bof.fi
Markkinatalouden liiketoimintayhtälöiden rinnalle pitäisi saada uskottavaa puolueetonta tietoa ja opastusta, jottei kaikki ole kasvualttarien armoilla siirtämässä tuloeroja hallitsemattomaan nousuun.
Nyt on jo havaittavissa kansalaisnärkästyksen nousua vähemmistöryhmien väärinkäytöksien, ahneusmomenttien ja kähmintöjen vuoksi. Peruskansalaiset siirtyvät ”kulutusvallankumoukseen”, huomatessaan oman keskinäisen suorainformoinnin voimat ja mahdollisuudet.
—————————- Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien ottoon saatu lupa. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2. lokakuuta 2007)
Teksti
Suomen Pankissa on erinomainen siirtymätalouksien tutkimuslaitos - tohtori Pekka Sutela osasi ennustaa jo v. 2001 kuinka Kiinan kansantalous kehittyy. Kiinan merkitys maailmalla kasvaa ja on hyväksi, että Suomen Pankissa on arvovaltainen yksikkö, joka tutkii mm. tämän maan taloudellista kehitystä. Kuvassa juhlavieraita Kiinan suurlähetystössä - Kiina täytti 1. lokakuuta 2007 58 vuotta. Ruoka ja tarjoilu olivat esimerkillistä ja isännät tyypilliseen tapaansa pidättyväisiä ja ystävällisiä suomalaisia kohtaan puuttumatta meidän sisäisiin asioihin.
Teksti
Suomen Pankin pääsisäänkäynnistä on suora näköyhteys Säätytalolle, välissä ollen markan takuumies J.V.Snellman. Kaksi instituutiota seisoo vastatusten - entisten aikojen markka ja säädyt, jotka kumottiin virallisesti, mutta kasvavana tulonjakokuiluna elää kuitenkin käytännössä. Olisiko Suomen Pankki Suomen kansalaisille sen oma kansalaispankki vastineeksi markkinaliturgioiden liikepankeille?
Teksti
Suomen Pankki on usein viimeinen aktiivikausi enemmän tai vähemmän menestyneille poliitikoille, tosin pankista on myös noustu tasavallan huipulle presidentiksi. Hupeneva henkilökunta myhäilee sananokkelan pääjohtajansa takana hämmästyneiden kansalaisten kuunnellessa uskoako vaiko ei. Erkki Liikanen toimi Suomen valtiovarainministerinä juuri ennen kuin valtiomme liukui nykyajan pahimpaan lamaansa - Liikanen taas liukui tyylikkäästi Brysselin komissaariksi palaten Suomen Pankin pääjohtajaksi. Kansalaisille lienee asiasta muodostuneen vakaa oma käsitys, poliittisen muistin ollessa armeliaan lyhyt.
Teksti
Suomen Pankin Kultakanta-salista oli erinomainen näkymä kameralle suoraan Säätytalolle, jossa muinoin säädyt kohtasivat eräiden etuoikeuksin. Tänään säätyjä ei ole, tänään on vain kasvavat tuloerot, toisten hamutessa sellaista, mikä heille ei kuulu. Kansa velkaantuu, rahvaan yrittäessä saada myös elintasoa suurempina autoina ja asuntoina. Voisiko Suomen Pankin ”ikkunasta” olla heijastetta kansalaisille, jotka tämän neuvoista oppisivat näkemään mm. velkaantumisen haitat ja onnettomat vaikeudet?
Teksti
Suomen Pankilta voisi olla uudenlaista läpinäkyvyyttä (transparentti) talouden hoitoon - voisiko Suomen Pankki toimia kansantalouden edunvalvojana, puolueettomana toimijana neuvoen ja tutkien talouden ilmiöitä, jotta ongelmia voitaisiin vältellä jo ennakkoon? Kuvan alareunassa näkyy ”läpinäkyvyys”, jota voidaan haluttaessa säätää läpinäkymättömämmäksi. Hauska tekninen yksityiskohta, joka on vertailuarvoltaan osuvampi kuin pankissa on varmaan ajateltu
Teksti
Suomen Pankin pääsalissa on hieno kiiltävän musta flyygeli musiikkiesityksiä varten. Flyygelin pinta heijastelee vakautta ja hyvin hoidettua pysyvyyttä, mutta kuinka on kansalaisten vakaus ja pysyvyys velkakierteen kasvaessa? Olisiko Suomen Pankki huomenna kansalaisten oma ennustelaitos, joka kansantalouden ehdoin neuvoisi kuluttajia ymmärtämään, että ”veli velkaa otettaessa ja velipuoli maksettaessa” - pienellä raflaavuudella, mutta kansakunta on velkaantunut jo yli bruttovuosiansioidensa.
Teksti
Suomen Pankista on siirrytty myös Tasavaltamme huipulle. Kuvassa kaksi suurta vaikuttajaa, oikealla Kekkonen, joka ei tarvinne selostetta ja vasemmalla Risto Ryti, joka uhrasi itsensa Isänmaansa eteen - saaden vankilatuomion suureksi häpeäksi koko kansakunnalle. Sittemmin asia on ymmärretty ja Ryti palautettu arvoonsa kansakuntansa yhtenä pelastajana kesältä 1944. Suomen Pankki on saattolaitos monille paremmille ja vähemmän paremmille poliitikoille, kun heille eläkevirkaa hommaillaan. Nyt Pankkiin pyrkii myös ammattilaisia vastaamaan huomisen kansakunnan tiedon tarpeisiin.
Teksti
Mielenkiintoinen näkymä kun läpinäkyvyys on säädetty päälle. Hienotunteisesti voidaan myös lasit himmentää, ettei tiedetä ketä neuvottelee Kultakantasalissa - nyt tämä ”heijastelee sisäistä - ja ulkoista näkymää”. Voisiko Suomen Pankki olla läpinäkyvä kansalaisen pankki kansakunnan eduksi vastapainoksi liikepankkien joskus liiankin kilpailuhenkiselle rahakaupalle kansalaisten kulutuksen ravitsemiseksi. Loputon kasvu tuhoaa viime kädessä niin luonnon kuin kansantaloudenkin.
Teksti
Jos katsot tarkkaan, huomaat, että enkelin siipiset tasavallan pojat seisovat markan kolikoiden päällä. Aika oli tuolloinen, jolloin oli markka, jussi, kuokka, sauna sekä viina. Nyt on eurot, optiot, kähmintä, kasvu ja niin sauna kuin viinakin. Tasavalta luopui tunnetusti markastaan euron hyväksi - korko tasaantui, mutta mitä huomenna, jos kilpailukykymme heikkenee? Suomi on vientitoiminnasta täysin riippuvainen maa. Kuinka käy leijonallemme, jos talouden perusta pettää, paluu markkaan voi olla vaikeaa.
Teksti
Kansa pääsi katsomaan upeasti entisöityä Suomen Pankin päärakennusta 2.lokakuuta 2007. Jos Suomen kansantaloutta hoidettaisiin samanlaiselle intohimolla, mitä Pankin rakennus on entisöity, ei meillä olisi huolta. Kuinka on nyt, kun nostelemme palkkoja yli kilpailukykymme (?), tai halusiko kansa vain nyt osansa, jonka johtajat ja omistajat ottivat jo aiemmin. Suomen Pankki voisi olla huomisen ”kansalaispankki” antaen neuvoja joihin kuluttajatkin voisivat uskoa ja luottaa.
Teksti
Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?
Uutisointi kertoi harvinaisen laajasti kuinka egyptiläiset seurasivat hartaana ja suurina joukkoina heidän historiallisen faarao Ramses II:n patsaan siirtoa uuteen sijoituspaikkaan.
Itse tapahtuma teknisesti ei ollut ihmeellinen, vaan tapahtuman symboliarvo ja muisto jostain menneestä oli väkevä voima, joka kokoonnutti tuhannet kansalaiset ”yhtenä miehenä” seuraamaan tapahtumaa.
Kuva: clikkaa linkkiä kuva - KUVALINKKI - B0001872
Tänä päivänä ei ole enää Ramses II kaltaisia todellisia kansanjohtajia, joiden suvereniteetti olisi lähellekkään samaa tasoa. Nykypäivän mittaroinnissa Ramses II yltää 22.000.000 linkkiin internetistä.
Kairon tapahtuman takana on vahvoja kansallisia ja historiallisia vaikutteita vähintäänkin ylläpitämään muistoa suuruuden ajoilta, jolloin Egypti oli ehdoton tuolloinen suurvalta. Historiankirjoitus tuntee Ramses II:n ajan melko hyvin, jo senkin takia, että hän oli yksi pisimpään hallinneista faaraoista.
Ramses II oli faarao, joka muisti kansaa oikeudenmukaisesti ja kävi tarvittaessa raskaitakin taisteluja (Kadesh, nykyisen Syyrian alueella) itse myös osallistuen ylläpitääkseen Egyptin suuruutta ja suvereeniutta, mm. nykyinen Israelin alue oli Ramseksen hallinta-aluetta.
Nykypäivän tapahtumana patsaan siirto oli historian paluuta muistutuksena suuruudesta. On myös havaittavissa, että mennyt maailma nostaa jalustalle myös henkilöitä, joiden teot ja tapahtumat eivät kestäisi kriittistä tarkastelua; aihe on inhimillinen ja monesti kansalaiset kaipaavat suuruutta, identiteettiä ja voiman tuntua yhteenkuuluvuudesta, välittämättä yksityiskohdista (mm. Stalin ja Mao).
Karismaattiset johtajat ovat aina ymmärtäneet kansalaisten tuntoja sekä kansan tarpeita ryhmänä ja joukkotoimijoina. Ihminen on kautta-aikojen ollut ryhmähenkinen ja suku- sekä kansallistuntoinen eläinkunnassa vallitsevien reviirikysymysten mukaisesti.
Ramses II on merkki tämän päivän egyptiläisille voimasta, osaamisesta, taidosta ja johtamisesta, jossa jokainen kansalainen tiesi paikkansa. Ongelmat olivat tuolloinkin perustaltaan osin samat kuin nyt, ongelmia avioliitossa, lapsettomuutta, riitaa sadosta, hautapaikasta ja vedestä. Ongelmia uskonnon kanssa, epäluuloa virkamiehistöä kohtaan ja kateutta naapurin hankkimista etuisuuksista, hautapaikasta ja suhteista.
Suurin ero oli siinä, että kaiken yläpuolella oli faarao, joka Ramses II:n aikana kulminoitui oikeudenmukaisuutena, ehdottomana karismana, jumaluutena ja kaiken herrana, jota ei silmiin saanut katsoa. Faarao merkitsi kaiken olevaisuutta, se oli merkki valtakunnasta ja sen hyvin- tai pahoinvoinnista.
Ramses II oli rakentajafaarao, hän rakennutti enemmän mm. temppeleitä kuin kukaan toinen faarao; Ramses ymmärsi, että kansa tarvitsee työtä. Faarao toi kansalleen identiteetin, se toi ihmisilleen työn, turvan ja tiedon Niilin noususta hedelmöittämään pellot, nykyisinkin sille ohuen ohuelle vihernauhalle, joka tänäänkin elättää koko Egyptin kansan.
Patsasta siirrettäessä kansa kokoontui katsomaan historiaa, kaipaamaan alitajunnassaan voimaa, yhtenevyyttä, yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä jostain sellaisesta, mitä ei enää ole.
Faarao Ramses II muistutti egyptiläisiä menneestä, jolloin kansa oli vahvaa, yritteliästä, kurinlaista, mutta myös keskimäärin tyytyväistä, koska vaikeat ja monimutkaiset asiat ratkaisi kaiken ihmisyyden yläpuolella oleva faarao. Tätä egyptiläiset mielissään tietämättään muistelivat.
Meillä johtamismekanismit ja vaikutekanavat kansalaisiin ovat muuttuneet demokratian myötä kulutukselliseksi vauraustavoitteluksi, identiteetittömäksi käytännön toimintafilosofiaksi ja hajanaiseksi tuntemukseksi yhteisöllisyydestä, joka on tuottanut nykyiset mittavat ongelmat, joita mieluusti lakaistaan mattojen alle.
Kansalaiset seuraavat tänä päivänäkin ”lippua”, mikäli sen kantajana on oikeudenmukaisuus ja johdonmukainen tapa nähdä tarpeet niin kansalais- kuin kansakuntakohtaisena. Karismaattisen johtajan on kyettävä tekemään päätöksiä, jotka ovat kansalaisten mielissä päätöshetkellä jopa vääriä. Suurta viisautta on nähdä metsää puilta.
Ramses II hallitsi oikeudenmukaisuudella kansaansa yli 66 vuotta, vaaleja ei koskaan järjestetty ja muistoksi hän sai mm. patsaan, joka nyt kansan saattelemana siirrettiin pois nykypäivän teknologiaongelmien ja liikakansoituksen tieltä uuteen arvoiseensa paikkaan ikuisten suurten pyramidien viereen. Ramses Suuri hallitsi kansaansa yli 3000 vuotta sitten.
Ilkka Luoma
kts:
Erinomainen vuoropuhelu Tiede-keskustelupalstalta, sieltä erottuu erityisesti nimimerkki Johan:
Talvisota päättyi, kun Saksan diktaattori Adolf Hitler näin halusi. Hitler ilmoitti Stalinille helmikuun loppupuolella 1940, että Suomi voidaan jättää rauhaan. Suomi ei hävinnyt Viipuria - se jäi valloittamattomaksi. Suomi voitti puolustahdolla, sellaisella tahdolla, joka muutti historiaa - erityisesti Saksassa.
Hitler hyökkäsi liian aikaisin bolshevismin kimppuun ja hävisi maailmanhistorian suurimman taistelun ja Suomi säilytti itsenäisyyden Saksan avulla ja omalla taistelutahdolla sekä Stalinin tahdosta, ja palkkiona Mannerheimille kevään 1940 palveluksista (oli syntynyt historian suurin bluffi ja huijaus - onneksi vai haitaksi, sen näyttää myöhempi historian tutkimus) —
…
Talvisodan ja Itsenäisyyden kunniaksi niille niin monille, jotka yhdessä tekivät sen, jonka piti olla mahdotonta - Suomen kansalaisille, joille isänmaa oli pyhä ja jotka henkensä antoivat sen itsenäisyyden turvaamiseksi
Kansakunnan merkki itsenäisyydestä on oma kieli ja yhteinen näkemys tarpeesta ylläpitää riittävää puolustustahtoa ja -voimaa kaikkia ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan. Kansakunta kommunikoi toisiaan ymmärtäen - sellaisella herkkyydellä, jotta väärinymmärrykset minimoituisivat ainakin silloin, kun vastassa on kaikkia uhkaava vaara.
Suomi selvisi mahdottomasta 70 vuotta sitten, jolloin kansakunnalla oli ääni, merkitys ja voima. Kansallisia aatteita rapauttava markkinamekanismi on tänään heikentänyt tahtoa, näkemystä ja identiteettiä kokea omaa maata Isänmaana, jota puolustaa parhaiten sen oma kansa [edesmenneen sinivalkoisen äänen, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin kuolematon lause]. .
Mitä kansakunta on tehnyt sitten vuoden 1940 kevättalven?
.
Kansakunta täytti joitain vuosia sitten 90-vuotta ja Suomen naiset ja miehet valmistautuivat viettämään Isänmaamme Itsenäisyyspäivän juhlia vauraampana, epätietoisempana, terveempänä ja huolestuneempana kuin koskaan aikaisemmin. Pinnalta asiat ovat hyvin; talouden rattaat tuottavat merkittävää vientiylijäämää, mutta samaan aikaan yksinäisten, juurettomien ja yhteenkuulumattomien osuus on suurempi kuin koskaan.
Kansakunnan voima on itsenäisyys - päätöskyky hoitaa itse asiansa tahtomallaan tavalla. Suomi on saanut eittämätöntä vaurautta ja talouden vakautta EU-liitoksestaan. EU:n kasvaessa uusille kehittyvien kansantalouksien alueille, joutuu oma kansantaloutemme antamaan omaa hyvinvointipanostaan uusille jäsenmaille. Suoritamme liittosuhteista tulontasausta hyötyen siitä myös itse.
Palkkojemme ollessa sellaisella tasolla, jolla ei enää likuhihnatyötä taloudellisesti ylläpidetä - antavat uudet EU-jäsenmaat edulliset toimintaedellytykset yrityksillemme pärjätä yhä kovenevassa maailman globaalitaloudessa. Suomi tulee voittamaan osuutensa taistelussa osaamisella, luotettavuudella ja tuote- ja palvelukehitystaidolla, esimerkiksi ympäristöteknologian alueella.
Valtakunta julkinäkyvyys juhlii presidentin linnassa Itsenäisyyspäivää ja kansa kokoontuu televisioiden ääreen katsomaan muutaman Mannerheim-ristin ritarin sisäänmarssia hiljentyneenä suuresta kunnioituksesta Itsenäisyyden takuumiehille ja -naisille.
Suurin osa kansasta jää presidentinlinnan porttien ulkopuolelle, maksaen kuitenkin tuon koko seremonian - työn tehneinä perheinä, yksinäisinä ja huolestuneina - osaavatko nuo erityisesti linnaan valitut henkilöt luotsata ja viedä tätä kansakuntaa oikeille asemille kohti koko maapalloa koskettaviin haasteisiin.
EU ei ole vienyt meiltä kieltämme, eikä kykyämme puolustaa omaa kansakuntaamme. Itsenäisyyspäivän kunniaksi on selkeästi todettava, että kansa on antanut valtakirjansa Natoon liittymättömyydestä sekä lisärahalle, jolla kohennetaan kokonaispuolustuskykyämme. Kansan valtakirja on tahdonilmaus, jota kukaan nykyinen eikä tuleva kansanedustaja uskalla olla huomioimatta.
Kenraali Ehrnroothin, viimeisen sinivalkoisen äänen kaiku elää erityisesti nuorisossa, joka kantaa huomisen vastuun itsenäisyydestämme, puolustustahdostamme ja yhteydestämme luontoon.
Kenraali, joka toivoi viimeiselle matkalleen tykkilavettikulkuetta hevosineen, jota kuitenkaan tasavaltamme armeijan ylipäällikkö ei toiveena halunnut täyttää, on meille muistona teoista, jotka hakevat vertaistaan olosuhteissa, joita nykypolvi ei enää ymmärrä - antaa voimaa ja uskoa nähdä huominen muunakin kuin pelkän harvainvoiton ja ahneuden kasvuna. Kauan Eläköön Isänmaamme!
Kansa istuu sohvilla entistä enemmän telkkaria tuojotellen. Onkin liian herkkä vaihe uudistaa televisiomaksuja, vaalit ovat liian lähellä. YLE on välttämätön osa suomalaista televisiokulttuuria - jossa YLE yrittää pitää yllä älyllisempää tuotantoa ja esitystä kuin läpeensä mainoksilla kyllästetyt markkinakanavat — maksaako Kokoomuksen järjestämä show heille ääntenmenetyksinä, uskallus ei riittänyt ajaa yhdessä sovittua YLE-rahoitusta loppuun saakka.
—
(23122007 — YLE kipristelee maksamattomista lupamaksuista. Samaan aikaan YLE ajaa ulos yhä enemmän ympäristöä, luontoa, henkisyyttä ja irtiottoa markkinamekanismista - samalla kysyen kenen Joulu tämä on)
[ … Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien. Eduskuntaohjattu kansalaisvaroin ylläpidettävä YLE on ottanut irtioton uuteen yhteiskuntatarpeeseen vastuuajattelun herättäjänä … ]
Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.
Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.
Kansallinen YLE on ottanut irtiottoa kulutusyhteiskunnasta. YLE:n esittämät ympäristö- ja yhteiskuntadokumentit ylittävät jo ajallisesti kaupallisten kanavien mainosrahoitteiset amerikkalaistyyppiset elokuvaillat. YLE ajaa selvästi yhteiskuntavastuulinjaa kansalaisille niin luonnosta, ympäristöstä kuin ihmisen huolenpidosta toisistansa.
On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.
Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.
1990-luvun lopussa iskivät kiihkopörssivuosien rahanhajukammereiden pankkiiripojat kääräisten kahinakansan säästöporsasrahat ferrareihin, kelohuviloihin ja jet-falcon suihkarilentoihin Keski-Euroopan riemukaduille - tämänkin juhlan maksoivat kuluttajat - arkiharmauden keskeltä.
Viimeisenä episodina, osinko- ja optiopoikien kähminnän jälkeen - lattiataso innostui huudattamaan kimpaantuneena isoisten ahneudesta palkkansa 11-24% nousuun. Oli tullut ”rahvaan” aika - nyt ulosmitattiin pitkän ylijäämäisen vientiputken hedelmät tuhoamalla tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu), tuo konsensuksen viimeinen linnoitus.
YLE hoksasi tulleen tilauksen ja muutti linjaansa. Esille tulevat vastuuajattelu, ajatusherättely sekä kysymysasettelu, kun maailman hukkuu paskaan. Raakaa ja kovaa tekstiä, mutta puskan ravistus on sitä parempi, mitä enemmän käyttää suomalaisen sisun herättävää voimasanastoa.
Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä. YLE tarrasi kiinni aikaan ja nosti katsojaluvut nousuun ymmärtäen, että kyllästys kiirii pitkin lähiöitä, joista aina on maksettu laskut - niin pankkikriisistä, kuin pörssipoikien hulabaloosta ja lopulta yliähkyröidyistä optioistakin.
Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta. Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen.
Motivoitunut kansa ratkaisee ohjatusti kaikki ongelmansa ja valitsee ohjaajiksi ne, jotka lunastavat lupauksensa - olivatpa ne kuinka pieniä tahansa.
…..
JK.
YLE voidaan rahoittaa suoraan valtion verovaroista ja lopettamalla samalla lupamaksut - peli muuttuisi rehellisemmäksi ja tahallaan maksamattomatkin saisivat rauhassa katsoa dvd:eensä ja subteeveensä.
__________________________________________ Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan jutun yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007)
Teksti
Kiinalainen taulu opastaa mielentyyneyttä, sillä kiirettä luonnossa ei ole - kiireen tekevät rauhattomuus ja päämäärättömyys ilman uskoa itseensä ja toisiinsa.
Teksti
Markkinataloudessa mitataan teholukuja. Tiedon etsintään keskittyvä ihminen ei ole rahalla mitattava suure - suomalaiset ovat yksiä eniten kirjastopalveluita käyttävä kansa maailmassa. Lukeminen sivistää mm. ymmärtämään, mitä olemme jo nyt tehneet luonnollemme.
Teksti
Näyttötalous heijastelee kaikkea sellaista, mitä todellisuudessa emme tarvitsisi - mutta meille on opetettu, että kulutus ravitsee markkinataloutta tuoden lisääntyvästi työtä - unohtaen samalla, että elämme jo nyt laina-ajalla.
Teksti
Jähmettyneet ihmiset vahanaamioineen olivat kuin pysähtyneen ajatuksen luoma illuusio kaikkeudesta, jossa mekanistinen markkinatalous hyydytti ympäristöllisen ajattelun.
Teksti
Uroksellinen näyttötalous lepää usein geenijatkollisesti naisen varassa. Miehisyys kulutusjuhlassa kiihottaa vain hekumahetkessä naisen lisääntymisviettiä.
Teksti
Yksin - rauha ja hiljaisuus. Tuli, luonto ja pysähtynyt hetki. Oli välähdys heräämisestä, jossa luonto osoitti kulkunsa herättäen ajatuksen olevaisuuden harmoniasta.
Suurin osa suomalaisista kuuluu verotusoikeutta kantavaan evl-kirkkoon. Kirkko löyhentää nyörejään, ja sallii ominaisuuksia, joilla ei ole elinkelpoisuutta. Käytännössä kaikki haluavat kuollessaan siunattuun kirkkomaahan - pitäisikö kirkosta eronneita laskuttaa siunatusta maasta todellisilla neliöhinnoillla, vai testamenttaavatko ”pakanat” tomumajansa kierrätykseen mädättämölle tai sitten energiajakeeksi kunnan polttolaitokselle…
—
[18042006] Suunnitelmallisesti kansalaisia informoiva Helsingin Sanomat, NYT -liitteessään räväytti julkituonnin ja mielipidevaihdon lakialoitteesta (kirkon lopullinen erottaminen valtiosta), jolle ei ole kannatusta juuri missään.
Uskonnonvapaus on Suomessa tosiasia ja jokainen voi erota halutessaan ”valtionkirkostamme”. 85% suomalaisista kuuluu kristilliseen kirkkoon. Kristillisyys tavallamme sopii meille ja ”pahinkin” pakana viimeisen hetken lähestyessä nöyrtyy siunaukseen, toivona vähintään mielenrauha.
. Ylemmässä kuvassa erittäin kuuluisa Ortodoksikirkko Moskovan Punaisella torilla Kremlin muurin läheisyydessä. Suomi on pitkään ollut läntisen luterialaisuuden ja itäisen ortodoksisuuden välissä. Karjala, niin nykyinen kuin menetetty, on herkemmin itäisille vaikutuksille alttiina. Ei ole syytä väheksyä tai korostaa kumpaakaan suuntaa, vaan ihmiset valitsevat itse lohtunsa ja helpotuksen lähteet. Kuvan kirkko oli sitä kuvattaessa 22. toukokuuta 2005, klo 20:40 (Suomen aikaa) erinomaisessa kunnossa. DSC_5696.JPG./60s, f3.8, 33mm.Photo by Ilu 2005. Nikon D70.
.
Koskettava muistokirjoituslaatta Savonlinnan Pääskylahden hautausmaalta, kuvattu useina vuosina viimeisten 15 vuoden aikana, sillä kirjoittajan lähiomianen on haudattuna tälle hautausmaalle jo vuonna 1989. Kuvan taulun lauseiden mukaisesti voisimme muistaa lähimmäisiemme Hyvän Tahdon Eleet ja Teot, jotka niin useasti jäävät huomaamatta omien, mielestämme erinomaisten, saavutusten varjoon. Suuri Kirja on opettanut huomioimaan muita kuin ajattelee itselleen olevan hyvän ja toiveena toisten taholta. Photo by Ilu 2006, Nikon D70.
…
. Ihminen tarvitsee jonkun mihin uskoa, kun mieli ei riitä kaikkea selittämään arkijärkevästi
Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (mm. New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006). ”Sosiaaliturvattomassa” USA:ssa uskontokuntien vapaaehtoisella avustustoiminnalla on merkittävä asema hädänhetkellä.
Suomessa Kirkon Ulkomaanapuun ja Punaiseen Ristiin luotetaan eniten. Meillä lapset kastetaan suurimmalta osin papin läsnäollessa, miksi? Naimisiinkin me haluamme kirkossa, miksi? Kuolinvuoteella moni jumalan kieltäjä nöyrtyy ja kutsuu jatkoelämän toivossa papin paikalla, vähintäänkin sopiakseen maatumisensa tapahtuvan siunatussa mullassa.
Uskonto on hyve ja hyveen tunnustus luo inhimillisyyttä tähän yltiöoptiopublikaanien, massakuponginleikkaajien ja qvartaalien pinnallistamaan maailmanmenoon. Uskonto luo lohdun syrjäytyneelle. Kirkoissa ja seurakuntasaleissa istuu sunnuntaisin moni unohdettu yksinäinen; hänen saadessa avoimien pääsymaksuliputtomien ovien päiviltä huomiota itse sytytettynä ja taivaallisen valon avustamana toivosta kohdata jokin, johon voisi kuulua ja samaistua.
Uskonto on kehittynyt länsimaissa ”miekka ja risti” ajoilta suuresti tasapainoittavaksi instituutioksi köyhän ja rikkaan yhteisessä maapallossa. Viimeisessä ”yksiössä” eivät taselaput ja avustavat päätösviennit helpota ja tuo huomisen ”varmuutta”.
Rikkainkaan kulutusjuhlija ei tunne turvallisuutta lopullisen lähdön matkalla, meklaroidusta sijoitussalkun pulleudesta huolimatta. Viimeisen option tasearvo määräytyy aivan muilla arvoilla, siihen ei vaikuta maallinen sijoitus, kuin korkeintaan arkun maatuviin pintamateriaaleihin.
Sijoitushaukka ja ”tuottoa korolle”-elämänkatsomus kohtaa viimeisen kysymyksen, johon hän ei pörssikurssianalyyseistä lohtua saa, lopullinen ”sijoitustieto” jää arvoitukseksi. Henkinen epävarmuus tyydytetään nöyrtymisenä sen ainoan ”markkinavoiman” edessä, epätietoisuuden kalvaessa osuuksista, mitä kohtalo on varannut. Uskonto tuo tyyneyttä kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.
Vapaassa maailmassa valinta on ihmisen. Valinnoissamme me olemme kuitenkin yhteisö, jossa tulisi huomioida lähimmäinen. Uskoi ihminen Jumalaan tai ei, niin uskonnon opetus lähimmäisen huomioon ottamisesta luo osallistumista ja oloa yhdessä niin ”pakanalle” kuin tosiuskovaiselle.
Uskontoa ei voi kyseenalaistaa, koska jos yksikin siihen uskoo, on se hänelle pyhä. Toisen pyhän arvostaminen, kuten itsensä pyhää haluttaisiin arvostettavan, luo kunnioitusta ja helpottaa yhteisissä päätösvalinnoissa. Markkinatalous on maallistanut elon.
Arvoasetelmat pohjaavat kykyyn kuluttaa ja ansaita. Kähmintä ähkyilijöistä on tullut itseriittoisia, minkään riittämättä heille. Suuressa kirjassa opetetaan, kuinka niukkuutta voidaan hyvällä tahdolla jakaa tasaisesti, sen riittäessä kaikille. Tuo suuri kirja on ensimmäinen lakiopas ihmisille - ihmisen kirjoittamana, ottamatta nyt kantaa sen henkeytyksestä tai hengettömyydestä.
Uskonnon merkitys on ihmiskohtainen ja sen valinnan tekee kukin oman tietämys- ja tunnetason mukaisesti. Suurinkin professori tietää kuinka vähän hän itseasiassa tietää. Uskonto ja usko omaan hartauden valintaan antaa helpotuksen tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä.
On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme. Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota. Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö.
Helsingin Sanomat käy epätoivoista kamppailua suurta kansan enemmistöä vastaan. HS koettaa löytää vaikka kuvitteellisena Venäjästä uhan - ja pahan valtakunnan, joka himoitsee Suomea, meidän työttömyyttä, sosiaaliongelmia, ylisuuria palkkoja ja Ruotsin kielen vihaa kuin maahanmuuttovastaisuuttakin. Mikä on Hesarin motiivi uittaa Nato-kiimaansa kansalaisiin, jotka jatkuvasti suurena enemmistönä sanovat jyrkän ein Natoon liittymiselle?
…
[23032007 … Venäjä ja Saksa tekivät energiasopimuksen kaasun toimituksesta Itämerta pitkin - se onkin nyt uhka Itämeren rauhalle. Puola vakavoitui, kun Venäjä korvaa vanhentuneita käyttökelvottomia aseita Leningradin puolustusalueella. Venäjän sukellusveneet ovatkin nyt suuri uhka, kun niitä sijoitetaan puolalaisten mukaan miltei EU:n sisämerelle! … ]
Ranskalainen Nato-kone [ Dassault Mirage ] on laskeutunut ja suomalainen [ McDonnell-Douglas ] lähdössä nousuun. Samalla tavalla Naton tähti lähtee laskuun ja suomalainen liittoutumattomuus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus lähtevät nousuun. Kauppa pitää Suomen pystyssä ja monet suuret kauppakumppanimme arvostavat sitoutumattomuuttaamme NATO-yhteensopivuudesta huolimatta. Kansainvälisissä lentonäytöksissä eri maiden ilmavoimien lentäjät mittelevät taidoillaan - suomalainen hävittäjälentäjä ei häpeä minkään maan kolleegoidensa joukossa. Kuvassa amerikkalaisen Stratotanker tankauskoneen siiven alla Falconit, Miraget ja Suomen Hornetit, takana vielä kurkistelee Suomen harjoitushävittäjät Hawkit. Kuvan yläreunan siipi kuuluu USA:n Ilmavoimien tankkauskoneelle, joka oli ensimmäistä kertaa vierailulla Suomessa [Boeing KC-135 Stratotanker].
…
.
Vaalit lähestyvät. Miksi YLE - kansalaisten lupamaksuin rahoittama radio- ja televisiotoiminta - aloitti systemaattisen Nato-pohdiskelun juuri varsinaisen vaalipäivän alla. Vain Kokoomus on liputtanut Naton puolesta vastoin enemmistökansan mielipidettä. Kokoomus on galluppien mukaan nousemassa kahden suuremman sekaan, mutta halusiko YLE vahventaa karismaltaan toistaiseksi epävarman Jyrki Kataisen osakkeita julistamalla Venäjä vakavuutta ja uhkaa juuri nyt.
Tunnetusti Neuvostoliiton armeija jäi Reaganin jalkoihin tähtien sodassa. Nykyisen Venäjän armeija on vain muisto siitä 1970- ja 1980-luvun todellisesta iskukunnosta, suurin osa silloisista moderneista amerikkalaisillekkin hanttiin tarvittaessa panevista aseista on umpiruosteessa käyttökelvottomina. Entiselle suurvallalle se on kuin potenssittoman miehen mieli elämänsä haaremissa. Mainittakoon, että USA käyttää yli puolet koko maapallon asevarustelusta ylläpitääkseen maailmanpoliisi rooliaan.
Nyt Venäjästä tehdään uhkaa urakalla, apuun hälytettiin Suomen suurlähettiläät arvioinnilla huippuasiantuntijuudesta. Eilisen asiantuntemus ei sovi enää tämän päivän suurvalta- ja suurvallaksi pyrkimyspolitiikan arviointiin. Mooses Lipponen isällisesti rauhoitteli kekkosmaiseen sävyyn sopuisuutta ja harkintaa olla tekemättä hätiköityjä johtopäätöksiä. Lipponen kasvoi valtiomiesmittoihin valtansa viimeisenä päivänä.
YLE jopa ilmaisi vajaamittaisena ilakointina, että ”sokeat reetat” luulevat nukkuvansa läpirauhallisen Venäjän karhun käpäläkehdossa tuuditellen rauhaa ja rakkautta maiden keskinäisyydessä. Tästäkin piti saada tölväisy enemmistökansan käsityskykyyn nykytilanteesta.
Näyttäisi siltä, että suuri kansa osaakin ajatella maatiaisjärjellä huomaten, ettei Venäjällä ole mitään järkevää syytä Suomen alistamiseen. Venäläiset liikemiehet ja varakkaammat kansalaisetkin kärräävät rahaa ja ostovoimaa kovina valuuttoina suomalaiselle elinkeinoelämälle viestien haluaan tehdä kauppaa ja näyttää kykyään.
Kaupallisesti aktiivinen maa ei ehdi sotia. Sitoutumaton maa saa päinvastoin erityishuomiota luotettavana kauppakumppanina ollen rajoittamatta toimiaan mihinkään sotilasblokkiin. Suomen tie vapaudessa on sitoutumattomuus ja liittoutumattomuus.
YLE hoksasi vieläpä haastatella erään Pietarin alueen oppikoulun nuorkoululaisia, joille oli sopivasti syötetty sanat suuhun jo 1990-luvun sotilasopeista, joissa Suomi kategorioitiin Nato-maaksi - olematta sitä. Meiltäkin saa tarvittaessa vaikka millaisia lausuntoja - tilauksesta. Mielenkiintoista on se, että Venäjän eittämätön voimamies Vladimir Putin ei ole koskaan näin sanonut.
Tunnetusti Putinin sana on ”laki” Venäjällä. Venäjä on vahvojen johtajien maa ja he tunnetun mieluusti neuvottelevat tyylillään vahvojen vastinkumppaneidensa kanssa - muistamme Saksan Schröderin ja Putinin läheisen liiton - vaikka luulisi, että juuri nämä olisivat taistelukumppanit, tappoivathan ne toisiaan muutamia miljoonia viimeisessä tosikoitoksessa.
YLE onnistui löytämään lähes kaikesta uhkaa, vakavaa pohdintaa ja miltei vihaa - ymmärtämättä, että Venäjä hakee vain asemaansa uudessa energiasuurvaltasemassaan. Venäjä on aina ollut tsaareista lähtien Eurooppalainen suurvalta - suoraviivaisen reipas esiintyjä (myös eräät armeijan upseerit, kuten kaikissa muissakin maissa), jonka kanssa tulee toimeen kun ymmärtää, että kaikki muiden sisäiset asiat eivät kuulu meille länsimarkkinamekanismi eurooppalaisille.
Suomi on tunnetusti maa, joka laittoi suurelle Neuvostoliitolle hanttiin toisen suuren, Saksan itsekkään merkittävällä avustuksella (1944 kesä). Suomalaisten paras rauhan- ja kaupankäynnintakuu on välittömät suhteet niin Venäjälle kuin Saksaankin.
EU, Saksa veturinaan, hiljalleen muodostaa eurooppalaiset voimat - irtiotto USA:sta sotilaallisesti voi tapahtua jo 10-20 vuoden kuluessa, jonka aikana USA saa pohdittavaa idän jättiläisestä - Kiinasta. Kiina ei mm. hyväksy USA:n lausuntoa toimiensa vapauteen ketä tahansa kohtaan avaruudessa, merellä ja ilmassa, jos se kokee uhkaa omalle kansakunnalleen.
Saksa ja Venäjä ovat sidotut yhteen - tässä liitossa sopuisuuden takaa historiallinen arvostus ja voima - Venäjä tuntee Saksan kyvyt ja Saksa tuntee äitivenäjän voimat ärsytettynä. Puolaiset, virolaiset, liettualaiset ja muutkin läpijuostut pelkäävät, heidät miehitettiin mennen tullen, Suomi seisoi pystyssä ja Venäjän voimamies Putin tietää erinomaisen hyvin tämän asian.
Ei tarvitsisi kuin haastatella tiettyjä turkulaisia, niin he tietäisivät mikä on Putinin todellinen arvio Suomesta - sieltä ei löydy mitään Suomen valloitusintohimoa. Putin peräänkuuluttaa kauppaa ja yhteistoimintaa. Mistä YLE saa tuntumaa Venäjän uhkakuvasta Suomea kohtaan?
Suomen suurin uhka on liittyminen NATOon - meidän ei tarvitse kulkea sopulilauman mukana USA:n talutushihnassa. USA on osa uhkakuvaa koko maailmalle. Muistatteko sellaisen aikakauden viimeisen sadan vuoden aikana jolloin USA ei olisi sotimassa, ja mikä mielenkiintoisinta - se on aina tapahtunut heidän omien rajojen ulkopuolella.
Syykin on selvä - USA haluaa olla maailman poliisi ”vapauden ja vapaan kaupan” esitaistelijana turvaten oman raaka-aineiden, energiavarojen saannon sekä omien kauppatuotteiden vapaan kulkemisen - vaikka väkisin. USA harjoittaa jatkuvasti agressiivisesti armeijaansa päämääränä kyetä iskemään mihin tahansa maapallolle.
Suomen ja Venäjän keskinäinen, tavanomainen sekä suhteellinen sotilaallinen tasapaino on paljon lähempänä tosiaan kuin oli muinoin Vietnamin ja USA:n - muistamme kuinka koitoksessa kävi. Oman maansa puolustajat ajoivat USA:n pois isiensä mailta. USA:n kotirintama kyllästyi turhaan tapattamiseen kaukana kotoa, ilman mitään järkevää syytä. Kuinka on muuten nyt Irakissa? Mitä seuraavaksi?
USA on NATOn kiistaton johtaja. USA menetti monia poikiaan Vietnamin viidakoissa - kuolleina, rampoina, skitsoina ja huumeriippuvaisina - miltei saman määrän kuin Suomi isänmaansa puolustustaistelussa 1939-1940 ja 1941-1944. Vietnam jäi valloittamatta samoin kuin Suomi. Todellinenkaan suurvalta ei kykene murskaamaan yhteishenkeä ja puolustustaistelun motivaatiota, kun isät ja pojat ovat taistelemassa omasta vapaudestaan, perheiden puolustamisesta ja oman maansa koskemattomuudesta.
Venäjä ei ole uhka Suomelle, halusivat sitä niin Sanoma Oy:n Helsingin Sanomat, Janne Virkkusen kynällä, tai eräiden maakuntalehtien päätoimittajat. Nyt tähän kansalaisten enemmistön vastaiseen koalitioon liittyi myös verhotummin YLE - jonka kustannukset haetaan juuri sieltä kansan syvistä riveistä, jotka tavallisina kansalaisina nyt sunnuntaina ratkaisevat vedenjakajaeduskunnan kokoonpanon.
Lopuksi:
Suomen paras puolustus on vahva itsenäinen armeija. Meillä on puolustusvoimien ylläpitoon rahaa, kansalla on tahto ja nyt se pitää siirtää uudelle eduskunnalle. Armeija saakoon kaikki järkevät aseensa ja varansa, mitä se tarvitsee ylläpitääkseen uskottavaa puolustusta ja yleistä asevelvollisuutta.
Armeija saakoon myös rahansa sellaisiin aseisiin ja joukkoihin, että mikä tahansa vihollinen jättää Suomen rauhaan jo suunnitteluvaiheessa - vaikka voisikin sen valloittaa, mutta liian kalliilla hinnalla. Kansakunta voi pysyä lujana ja pitää Suomen kaiken sen todellisen uhan ulkopuolella mitä neljä kirjainta - NATO - merkitsevät.
Suomen tulevaisuus on suoraviivaiset kauppasuhteet mm. niin Saksaan, Venäjälle kuin huomisen uudelle supervallalle Kiinaan.
Ranskalainen Nato-kone [ Dassault Mirage ] on laskeutunut ja suomalainen [ McDonnell-Douglas ] lähdössä nousuun. Samalla tavalla Naton tähti lähtee laskuun ja suomalainen liittoutumattomuus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus lähtevät nousuun. Kauppa pitää Suomen pystyssä ja monet suuret kauppakumppanimme arvostavat sitoutumattomuuttaamme NATO-yhteensopivuudesta huolimatta.
Kansainvälisissä lentonäytöksissä eri maiden ilmavoimien lentäjät mittelevät taidoillaan - suomalainen hävittäjälentäjä ei häpeä minkään maan kolleegoidensa joukossa. Kuvassa amerikkalaisen Stratotanker tankauskoneen siiven alla Falconit, Miraget ja Suomen Hornetit, takana vielä kurkistelee Suomen harjoitushävittäjät Hawkit.
Kuvia saa linkkien alta käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä. 2. heinäkuuta 2005, Lappeenranta. Copyright by Ilkka Luoma 2005.
Kansa valitsee edustajiaan mieltymysten ja mainoksien kuin mielikuvienkin mukaan. Eräät edustajat ottavat tavaksi arvioida muita maita, kansoja ja kulttuureja, olettaen, että meidän länsimainen demokratiakäsite ideologiana on kaiken kattava ja kaikille suotava. Olisiko vihdoin meidänkin ymmärrettävä, että edustajan tehtävä on vaalia äänestäjiensä käsityksiä ja päämääriä, mitä heille on tullut luvatuksi, kun tarjolle on asettunut? —
”Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat kansanedustajat yrittävät pokata uutta valtakirjaa kansalaisilta seuraaviksi neljäksi vuodeksi” - Samalla tavalla kuva ikkunan kautta peilaa filosofisesti aina harhaa, jossa väliaines muodostaa kuvitelmia ja luuloja sellaisesta jonka todellisuus ei vastaa käytäntöä…
…
.
[Kesäkuu 2006 — Eduskunta ja nimenomaan naisten äänioikeus täyttivät vuonna 2006 100 vuotta - suurin juhlallisuuksin. Eduskunta kohotteli kerrankin yhtenäisenä joukkona parlamentarismin tärkeyttä ymmärtäen nurkan takana kurkistelevan suoran kansalaisvaikuttamisen.
Edustajat ovat tunnetusti kansalaisten antamilla luottamuslipuilla edustamassa nimenomaan omaa yhteenkuuluvuusryhmäänsä, tai ainakin näin pitäisi olla.
Vihreiden eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautala käytti juhlaistunnossa hyväkseen puheenvuoron, joka esitti tuntemuksia itänaapurimme parlamentarismin tilasta. Tähän Hautalalla oli täysi oikeus, sillä kansanedustajalla on omaehtoinen puheitsenäisyys perustuslain mukaisesti. Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat edustajat nöyrästi yrittävät pokata kansalta uutta valtakirjaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi.
Toinen kysymys Hautalan puheessa oli se, oliko kritiikkipuheenvuoro juuri juhlaistunnossa korrektia. Heidi Hautala on ennen puhetta tämän arvioinnin hyvin huolellisesti punninnut, sillä hän edustaa vihreiden poliittista eliittiä.
Edustuksellisuus on jäänne ajoilta, jolloin ei ollut informaatiologistiikan välineitä suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Useasti kuulee kabineteissa puhuttavan, että nykyisen yhteiskunnan ollessa niin monijakoinen, ei suoraa määräysvaltaa voi antaa helposti mediaohjattavalle kansalle. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta on koko kansa pienoiskoossa miinus äänestämättömät. Edustuksellisuus suuressa salissa ei koskaan luotsaa koko kansan tuntoja.
Vaaleissa äänestämättömät ovat yhtä kuin ihmiset suoran kansalaisvaikuttamisen ulkopuolella. Jokainen ihminen ottaa osaa kansalaisvaikuttamiseen, jopa tahtomattaan, tekemällä ostopäätöksiä.
Markkinatalous yrittää kaikin keinoin ymmärtää päätökset, saadakseen huomisen kauppoihin juuri sitä, mitä kansa haluaa. Mainosmanipulaattorit hoksasivat voivansa vaikuttaa myös ennen ostopäätöksiä, tekemällä huomioarvoisia osto-ohjaussignaaleja televisioon, lehtiin ja nyt myös nettiin. Näin kansanvaltaan syntyi ohjaava mekanismi vaikuttamaan haluihimme.
Tämän päivän puolueiden ja/tai langattomuuden ”kaamea kapula” voi ratkaista suoravaikuttamisen. Nokia ja muut kapulayhtiöt suunnittelevat kilpaa taskulaitteita, mobilaattoreita, joilla ollaan ”jatkuvasti yhteydessä kaikkeen”.
Ostostapahtumat syntyvät suunnittelulla tai pikaistuksissa. Lait ja asetukset syntyvät 200 ihmisen voimin 4-vuotiskausin edustaja-aloitteista ja virkamiesvalmistelijoilta. Nämä laki-impulssit tulevat aina viiveellä käsittelyyn ja päätöksiin; tuota viivettä voidaan myös kutsua harkinnaksi. Lain laatiminen suoralla kansalaisvaikuttamisella on käytännössä tänään mahdotonta.
Suora kansalaisvaikuttaminen on juuri nyt ostopäätöksiä, jolla ohjataan markkinataloutta. Kansanedustajille suora vaikutekanava kansalaisiin on informaatiologistiikkaa eli äänestäjän jatkuvaa hyväksyntää ohjaavana elementtinä ja työnantajana omaan edustajatyöhönsä.
Edustaja voi olla kansalaisen ”iholla” jatkuvasti oman yhteenkuuluvuusryhmänsä puitteissa. Kansanedustajan tulisi olla vastaanottavainen jatkuvaan suoraan kansalaisvaikuttamiseen, jotta työ suuressa salissa peilaa joka hetki kansalaistuntoja.
Kansalaiskyselyt lakien ja asetusten eri valmisteluvaiheissa voisivat ohjata lähemmäksi edustajia itse kansan suuntaan. Nykyaikaiset kapulat ovat jo huomenna tekniikaltaan sellaisia, että on turvallista ja yksiselitteistä kysyä kansalaisten näkemyksiä.
Systeemi voisi olla alussa vapaaehtoinen jokaisella kansanedustajalla itsellään. Edustaja voisi pitää jatkuvasti yllä vuoropuhelua oman yhteenkuuluvuusryhmänsä kanssa. Jokaisella voi olla omia kommunikaatiotekniikoita kysyttäessä mielipidettä huomisen päivän käsittelyyn tulevista asioista.
Edustuksellisuus liukuu enenevässä määrin suoravaikuttamiseen ja edustajan nelivuotiskausi on joka aamu kansalaisarvioinnissa, vähintään modernisti pitäen kvartaaliluottamusmittauksia muistutuksena luottamusvaltakirjan antajilta.
Samalla saadaan kansalaisaktivismia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ohi puoluekoneiston. Ehkä tulevaisuudessa kansalaiset itse kapuloillaan asettavat myös ehdokkaat ennen varsinaisia vaaleja. Nyt ehdokasasetteluun osallistuu vain murto-osa kansasta.
Ilkka Luoma
JK.
Heidi Hautala arvioitsijana, kun UPI-FIIA julkisti kirjaa Venäjän demokratiakehityksestä ja siihen puuttumisesta! —
(Kun kansantalouksilla menee huonosti, on kiukun purun kohteeksi aina joutunut maahanmuuttaja. Lähestyvät vaalit innostavat hakemaan irtopisteitä helpoilla teemoilla)
.
[ … yrittäjä mietii mistä saisi lisää työvoimaa, kun vienti vetää ja Afrikkakin ostaa kehitysmaatuella - yrittäjä oivaltaa, että maahanmuuttajista saa halpaa työvoimaa, vaikkapa Afrikasta tulleista. Yritys tuskailee työvoimapulassa, kun tilauksia satelee… ja palkkaa ahkeria kiinalaisia, kun saa niihin työllistämisavustuksetkin valtiolta - siis verovaroistamme… ]
.
Kansanedustajaehdokas heristää sormeaan maahanmuuttajiin päin. On muodikasta ottaa teema, joka menee jakeluun. Harva poliitikko ymmärtää, että maahanmuuttajat ovat tähän mennessä läntisen markkinatalouden kasvussa ja nousussa eräs välttämätön tuotantopanos muodostamaan yhä suurempia voittoja.
.
Laman koittaessa - [joka on muuten kansantaloudellinen aikakausipakko, koska ihminen ei aina jaksa kuluttaa kasvavasti - rajatkin tulevat lopulta vastaan], rajoja ”suljetaan” ja halutaan päästä ylimääräisistä sopimatonta geeniä kantavista ihmisistä eroon. Melkoista tekopyhyyttä, ensin palkataan, kun halvalla saadaan - usein ahkeruuttakin, ja pois potkitaan, kun huonosti menee.
.
Kansojen sekoittuminen on reviirikyksymys. Vuosimiljoonainen historia on säilyttänyt evoluutiossaan reviirit muuttumattomana yhtälön osana - varmaankin sen hyödyllisyyden vuoksi. Reviiri on turva, se on turva yksilölle, perheelle, suvulle, yhteisölle ja lopulta kokonaiselle kansakunnalle. Reviiri on niin voimakas tekijä, että sitä ”liiaksi” avaava ministerikin saa osansa vihasta …
.
Reviiriajattelu ei ole uusi ilmiö - se on maahanmuuttopolitiikan se järkevä keskustelutapa ja -aihe, joka katsoo tasapuolisesti niin alkuperäistä maassa olijaa (haltija/valvoja) kuin maahanmuuttajaakin (vieras/valvottava) ajatellen. Kaikilla ihmisillä ja eläimillä on se oma luontainen reviiri, josta ja jossa aika-ajoin sen raja-alueilla kamppaillaan verisesti, tästä ovat kaikki sodat alkaneet —
…
.
.
[ORIG 06. tammikuuta 2008]
Reviirien ja rajojen avaaminen sekoittaa kulttuurit, veren ja vallan
[ … Pääministeri Vanhanen julisti Tallinnassa uuden liikkuvuuden alkaneen, kun Eesti liittyi Schengen-alueeseen. Nyt vaihtuvat Suomen ja Eestin välillä työ, vapaa-aika, tavarat, huumeet ja rikokset helpommin ja nopeammin kuin aiemmin … ]
Ihmisten ja eläinten yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina, suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan. Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa.
Maailma jakaantuu - meillä on reviirimme, konfliktimme, mutta myös velvollisuutemme sekoittaa geenejämme. Olemme yhtä eripuraista perhettä - minne menet ihminen? - Kuva otettu Tieteiden Päiviltä Helsingin Yliopistolta tammikuussa 2007 - aiheina oli rajat - sen kaikissa muodoissa ~ yksi raja on sivilisaatioiden rajat, jotka eniten nostattavat sotia…
Eläinkunnassa on miljoonia vuosia vaikuttaneet muuttumattomat reviirit. Reviireillä turvataan suvunjatkantaa, hallitsemista ja riittävästi niukan toimeentulon hankkimista. Rajat aitaavat reviirin lajikohtaisesti ruoan hankinta-alueeksi kuin geenistöllisen jatkumon turvaksi. Raja on este vieraan vaikutteen uhalle aina joltakin vallatulle alueelle, jolla halutaan ylläpitää sille jyvittynyttä valta- ja hallintajärjestelmää.
Välttääkseen yksipuolista geeniperimää, eläinkunnassa aika-ajoin käydään taistelu vallasta ja suvunjatkamisen oikeutuksesta. Vahvempi voittaa ja jatkaa perintökaarensa ominaisuuksia päämääränä puhdas itsekkyys oman vahvuuden jatkamiseksi. Eläinkunnassa harvoin reviirit sekoittuvat samalla lajilla - sotakin syttyyy vain rajoilla tai sen ylityksestä. Raja on periaatteessa rauhan takaaja ja turva omien geenien lisääntymiselle.
Rajat takasivat reviireinä erilaisuuden ja monet tavat, jotka värittävät ihmiskunnan alueellisia eroja niin tapoina, uskontoina kuin yhteiskuntamalleina. Kansakuntien monimuotoisuus on perua reviireistä ja rajoista. Rajoja on suljettu ja avattu, mutta aina meille on jäänyt vähintään henkilökohtaiset reviirit. Rajoja on valtiotkin täynnä - kunta, maakunta, suku, perhe ja lisääntymisreviirit. Samankaltaiset hakeutuvat yleensä yhteen, ja rajat tekevät erilaisuutta valintoihin.
Voimakas suku, laji tai eliö valtaa aina tilaa heikommalta
Passiton ja avoin raja helpottaa lisääntymisalttiimpia helpomman elämän alueille toteuttamaan omia tapojaan ja mallejaan. Osa sulautuu ja osa jakaantuu. Uskonnot pysyvät ja tavat leviävät uusille alueille. Sitkeimmät ja konservatiivisimmat maahanmuuttajat hiljalleen valtaavat heikomman jo alueella tai maassa olleen elintilan. Historia kertoo runsaasti degeneroituneista kansoista, jotka ovat hiljalleen hävinneet historian hämärään..
Avoimet rajat haastavat ”alkuperäväestön”. Luonnollinen sikiäminen sekaannuttaa ja monipuolistaa kulttuureja kuin tapoja ja uskontojakin. Syntyy suvaitsevuutta, mutta myös ristiriitoja - äärimmillään rasismia, jossa alkuperäinen vastustaa uusia virtauksia jo geenistöllistenkin syiden vuoksi. Eläinkunnassa vallitsee edelleen vahvat reviirirajat turvaten sopivasti geenistöllisen ”puhtauden”.
Eurooppa on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia, koska ”valkoiselle markkinaihmiselle” eivät kelpaa ”alimmat” suoritetyöt - näin tapahtuu myös Suomessa. Maamme saa kaivattua työvoimaa, koska ikääntymisemme, vähälapsisuutemme ja innoton suvunjatkanta eivät tuota riittävästi omaa ”verta” omine tapoinemme ja malleinemme.
Schengen avaa rajoja myös rikollisuudelle
Schengen haastaa poliisit huumeiden vastaisessa taistelussa, kuin järjestäytynyttä rikollisuuttakin vastaan. Ennen kaikkea rajojen avaus passittomuudelle avaa työvoiman mm. Latviasta, joka esimerkiksi voitti EY-tuomioistuimessa ratkaisevan työehtosopimuksiin liittyvän kiistan. Ruotsissa voidaan EY-päätöksen jälkeen tehdä työtä myös Latvian työehtosopimuksilla.
Latvialaiset, kuten puolalaisetkin voivat nyt tulla Suomeen tekemään samalla vapautuksella työtä huomattavasti pienemmillä palkoilla kuin omamme. Samalla ratkaisemme työvoimapulamme ja kilpailukykymme - palkkakustannukset pienenevät, mutta saamme lisääntyvästi uutta verta kansallisesti peri konservatiiviseen maahamme.
Suomi on perinteellisesti ollut varauksellinen maa maahanmuuttajille. Meillä on tapamme, mallimme ja luonteemme - me emme halua liiallista sekoitusta. Suomalaiset ovat itse sekoitusta pitkältä kansainvaellukselta, joka alkoi noin 12.000 vuotta sitten Aasiasta, haaraumaveljiemme esiintyessä Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäintiaaneina!
Aitosuomalaisesta geenistöstä löytyy merkkejä Etelä-Kiinasta
Viimeiset dna-tutkimukset kertovat heimoreviirillisen vaelluksemme alkaneen yhdeltä osalta nykyisiltä Kiinan alueilta läpi Venäjän. Suomi on kaltaisensa kansa, joka sai paljon vaikutteita myös lännestä - olemme todella vedenjakajalla ainutlaatuisessa asemassa EU:n jäsenenä. Meille on ratkaisevasti erilainen identiteetti kuin esim. ruotsalaisilla.
Suomi pysyy parhaiten monimuotoisena ja omannäköisenään lisääntyen riittävän omaehtoisesti tukien piirteitämme kansojen kirjossa. Vaimon ja miehen hakumatkat ulkomaille/ulkomailta ottavat vastaan aika-ajoin vieraita geenejä reviiriemme ulkopuolelta turvaksi kehitykselle.
Eläinkunta on pärjännyt maailmassa reviiriajattelulla miljoonia vuosia muuttamatta elinympäristöään liiaksi. Rajojen avaamisella on puolensa ja ennustetaankin, että viimeinen suomalainen blondi kuolee yksinäisyyteen Pohjois-Karjalan korvessa noin 200 vuoden kuluttua. Elämme koko ajan hitaiden muuttujien maailmassa.
Teksti
Avoin maahanmuuttopolitiikka on inhimillistä muuttajille - pääsevät Suomessa paremman sosiaaliturvan piiriin ja säästävät henkensä. Somalit osoittavat mieltään Suomessa heidän heimoveljiensä heikosta asemasta itse kotimaassaan Somaliassa. Olisiko parempi ja tehokkaampi tapa esittää mielenilmaus itse paikan päällä?
Teksti
Suomi on sisältä kansallisesti rikas maa - meillä on mm. eteläpohojalaaset vängällä murteella ja ahkeralla, jurolla ja hiukan ylipiällä mielellä. Suomi kehittyy parhaiten omien siittoisuudella, tällöin säilyy omanlaisemme ”melankolinen” tyyli ja tapa. Rajat aukaisemalla alkuperäinen väestö laimenee hitaasti, mutta varmasti.
Teksti
Kansallisesti Suomi on ominensa laaja, mutta eheä maa. Nuoret ikäluokkamme alkuperäisinä pienenevät - tässäkin Helsingin Vanhassa kirkossa Ressun abit saavat lakkinsa - kansainvälisenä kouluna lakin saajissa on myös muita kansallisuuksia kuin alkuperäsuomalaisia. Suomi on suomalaisten maa.
Teksti
Suomalainen on kristitty ja kuuluu kirkkoon käymättä siellä kuin Jouluna, häissä ja hautajaisissa. Olemme uskontojen suhteen ainakin itsellemme kovin suvaitsevaisia, mutta kuinka on maahan tulevat meille tuntemattomammat uskonnot, kuinka suvaitsevaisia ne ovat? Kuinka suvaitsevaisia sitten meidän tulee lopulta olla muita reviiriemme ulkopuolelta tulevia vaikutteita kohtaan?
Teksti
Rajojen auetessa saamme uutta työvomaa - se on mahdollisuus ja haaste [muotitermi]. Hiljalleen halvemmista maista tulleet laskevat palkkatasoamme, mutta toisaalta saamme työvoimaa sinne, missä emme itse enää viitsi työtä tehdä. Kierre on joka tapauksessa olemassa ja raksoilta se alkaa, kuin siivouksestakin - se työhän ei meille enää kelpaa.
Teksti
Me ikäännymme ja olemme loivaliikkeisiä siirtämään omia perinteellisiä geenejämme. Vanhukset ovat merkittävä osa väestöämme, ovat yksin ja osa pelaa. He tarvitsevat hoivaa, ja hoivaa tuleekin ulkomailta, kun omat loppuvat. — Meillä ei ole kohta enää luonnonmukaista reviiriä.
Teksti
Ahkerat kiinalaiset tuovat kauppojaan ja tapojaan meille. Kiinasta tavara maksaa murto-osan meillä tuotetuista. Kuinka on kulttuurimme, kun hyökyaalto tosissaan pääsee vauhtiin. Erilaisuus rikastuttaa, mutta hiljalleen väkevämpi valtaa heikomman alueet. Kerrotaankin, että 150 vuoden kuluttua viimeinen blondi kuolee Pohjois-Karjalan saloseuduilla - sukupuuttoon. Eläinkunnassa reviirit suojelevat lajikehitystä ja geenisiirtymää maltillisin muutosprosessein.
Identiteettimme on väärään aikaan kadoksissa, mutta se on helposti löydettävissä kuuntelemalla itseään ja antamalla sen vaikuttaa sinä ainoana hetkenä, jota demokratiaksi kutsutaan. Identiteetti rakentuu vahvoista vaikuttajista, jotka aidosti haluavat edustaa valitsijoitaan.
.
Politiikanhoito ei ole kyllä - kyllä peliä, vaan myös napakasti ei. Ratkaisevaa on myös radikaali äänestysprosentin muutos ylöspäin. Politiikan evoluution on otettava nyt todellinen muutos, se pienen pieni, mutta ratkaiseva uutuus: yhteenkuuluvuuden henki.
Evoluutio rakentuu tarkoituksenmukaisista ja koetelluista tapahtumaosasista ja tuloksena on lähes aina toimeen tulevampi rakenne, jossa on pienen pieni uutuus aikaisempaan. Näin hoituu myös laajasti koko maapalloa ajatellen globaali kehitys. Meneillään oleva kehityksen kausi suosii kulutuksen kasvua; erityisesti se toimii ihmisrikkaissa kulutusintoisissa maissa, kuten kauko-idässä.
Länsimaalainen markkinamekanismi on omaksuttu ihailtavan hyvin näissä uusissa kulutusjuhlissa. Länsimaalainen, meidän oma identiteettimme on hämärtynyt; emme enää puhalla yhteen hiileen. Emme keskitä voimavarojamme yhdensuuntaisesti; rakenteemme sosiaalisektorilla ovat luonnottoman raskaat, työnhintamme on liian korkea ja lisäksi vielä kulutamme kukkaroamme kuullen.
.
Emme suosi omaa tuotantoa ja haluamme luulotella olevamme kekseliäitä ja aikayksikköön nähden tuotteliaita. Olemme aikaansaaneet yhden lyhyimmistä työviikoista ja haluamme olla lomilla pitkään. TV:n katseluajat kasvavat ja uusien sohvien kauppa käy hyvin.
Kehittyvien maiden identiteettiä orastavasti kasvattaa itsetunto omasta tulevasta mahdollisuudesta vaikuttaa laajempiinkin ratkaisuihin, ikään kuin pituutta kasvamalla nähdään oman kotipiha-aidan yli.
.
Valtava kulutus vaikuttaa vakaasti kasvaen yhä väheneviin luonnonvaroihin. Esimerkiksi vielä toistaiseksi USA kuluttaa koko maailman bensiinistä noin 20%, mutta väestöstä se edustaa noin 5%. Uudet kuluttajat ovat myös tulossa ”ilmastosopimuksen uusjaolle”.
.
Kaikkien raaka-ainevarojen kohtalona on joutua kiristyvän kilpailun piiriin; rahalla eli kansakunnan ostovoimalla saa, ja etujen valvonnassa armeijalla pääsee. Uudet kulutusmaat vahvistavat armeijoitaan kiihtyvää vauhtia.
.
Uusia intressinvalvonta-asemia betonoidaan hyvää vauhtia meidän EU-kansalaisten harjoitellessa keskinäistä kisailua ja opettelemalla prosesseja, joissa suuret maat USA etunenässä ovat jo suvereeneja. Nyt paalutetaan seuraavan vuosikymmenen suurvalta-asemia. USA:n valtahegemonia tulee vääjäämättä pienenemään ja uusia vaikuttajia nousee kauko-idästä.
Länsimaalainen markkinastrategia on perustunut halpoihin raaka-aineisiin, hyvään osaamiseen eli koulutukseen sekä rahan kanavoimiseen taitavasti. Pääomat liikkuvat esteettä ja tekevät nopeimmin tuottaviin kohteisiin pesiään, kunnes niitä kotiutetaan, ja taas sijoitetaan uusiin tuottoalueisiin.
.
Tästä ”länsikotiin” jäävästä tuotosta menee suurin osa sijoittajille. Osaaminen taas perustuu koulutukseen; USA:ssa on halutuimmat yliopistot ja siellä opiskelee suuret määrät mm. kauko-idän nuoria. Heidän määrä ympäri maailman on valtava ja voimme vain kuvitella, millaisen määrän tietotaitoa he omaksuvat kotimaansa hyväksi (kuten muuten kaikki muutkin yrittävät tehdä).
.
Samalla tavalla kauko-idän liikemiehet ulottavat lonkeroitaan yhä laajemmalle ja yhä useampaan maahan. On menossa pääoman ja osaamisen uusjako ja keskittyminen sinne, missä on suurimmat potentiaalit eli ihmisten määrä. On sanottu, että laatu korvaa määrän; näinhän se on, mutta kun suuresta määrästä saadaan systematiikalla myös suurimmat määrät laatua!
Uhkakuvia ei sinänsä ole; on aivan normaalia, että maapallon mitassa tapahtuu kulutus- ja osaamiskeskittymien vaihtelua niin taloudessa kuin sotataidossa. Ei ole kovin kaukainen aika, kun Mongoliyhteiskunta Kaanien aikana oli maailman suurin ja vahvin, kunnes se katosi. Hivenen kauemmin sitten Rooma ulotti rajansa maailman senaikaisen suurimmaksi. Vielä taaempana oli egyptiläisten vuoro.
. Suomalaisen yhteiskunnan on löydettävä identiteettinsä
.
Poliitikkojen on lopetettava itse opittu sanomaton hymistely keskinäisverkostoissansa. On aika tulla ulos kansan pariin ja haistettava eli olla ”iholla”, mitä tarvitaan ja mitä muutoksia odotetaan.
.
Kansalaisten on kuunneltava radikaalisti itseään ja tehtävä sen ”turvallisen” valinnan sijasta uusi linja ja pyöräyttää äänestyslappuun jotain sellaista, jota haluaisi, mutta kun ei uskalla. Vähintäänkin nyt voisivat kaikki rynnätä uurnille kertomaan kantansa aivan uuden tason äänestysprosentilla; näin myös tulee uutta väriä eduskuntaan. On tullut aika etsiä se kadonnut yhteenkuuluvaisuuden henki.
Valtiovarainministeriön Raimo Sailas (sdp) ensimmäisenä arvovaltaisena virkamiehenä ja ’poliitikkona’ uskalsi tuoda esille biopolttoaineiden mielettömyyden. Milloin ymmärrämme, että luonnonkiertoihin ei pidä koskeman liiaksi? Biosfäärillä on oma vuosimiljoonainen kiertojärjestelmä, johon ihmisen ei tule kajota häiritsevästi. Ruokaa eliöstölle ja sontana ulos - ja siitä kiertoon, on ainut menettely, joka toimii symbioottisesti.
…
[ … isoäitimme ihastelivat pollen läjää kukkaruukkuihinsa. Lanta on tuhannet vuodet ajattu peltoon tuottamaan lähialueruokaa nälkäisiin, fyysiseen työhön tottuneiden suihin. Sadat tutkimuslaitokset kehittävät koko ajan uusia entistä tehokkaampia tapoja ja menetelmiä ruokkia yhä useampia, fyysiseen työhön tottumattomien suita … ]
.
Ryöstöviljely ja mm. keinokastelu toivat mahtavat sadot, aikansa. Ravinne ja biologista jatkumoa aiheuttavat aineosaset ovat monimutkaisia yhdistelmiä, joiden kehittymiseen luonnolta meni muutama sata miljoonaa vuotta, jo kauan sitten. Hitaiden muuttujien 2/ aikakausi katkesi ihmisen löytäessä ulkoisen energiankäytön omien fyysisten töidensä helpottamiseksi.
.
Lisäenergia omien välttämättömyystoiminteiden päälle aikaansai nopeutuvan kasvua kasvulle ilmiön, jossa maapallon eliökunnan ravinnetuottoketjut ovat joutuneet niille epänormaalien kehityssuuntien valtaan. Tunnetusti kaikki vaikuttavat kaikkeen - kausaliteetti on väkevä ilmiö, jonka hitaat muuttujat vääjäämättä vievät omia sopeuman ratkaisujaan meille usein tuntemattomaan suuntaan.
.
Tänään on vallalla polttamisen aikakausi, jolla koetetaan saada luontaisesta biologisesta kierrosta helpoketta hiilidioksidimääriin pelattäessä merien pinnan nousua. Tutkimus mitä biosfäärin ravinnekuorman polttaminen merkitsee, on jäänyt vähemmälle huomiolle.
.
Ihmistä kiinnostaa enempikin energia ja sen riittävyys 3/ luomaan helpokkeita toimiimme. Lisäksi kasvavalla energian käytöllä tavoittelemme suuruuden ekonomiaa - suurempi auto, suurempi vene ja lopulta suurempi pihagrilli, jotta suuremmat T-luupihvit kypsyvät nopeammin kasvattaen vyötärön seutuamme elintasosairauksien ketjuksi.
.
Ruoka on heti veden jälkeen ihmisen tärkein saavutetaso - toki hengitettävä ilmaseos ajaa kummankin edelle, mutta oletamme sitä riittävän puhtaana elämämme loppuun saakka. Vesi 4/ loppuu puhtaana ravinteiden kuljettajana samassa tahdissa syötävän ruoan kanssa.
.
Jos katsomme biosfääriä ilman ihmistä - huomataan sen harmonia ja lajikehitys vain itse tuotettuna energiana omiin toimenpiteisiin. Suurin ero meihin on materiaalien ja energian käyttö. Ihminen siirtelee 5/, muokkaa, lajittelee ja polttamalla väkivaltaisesti muuntaa biosfääriä suuntaan, jota kukaan meistä ei tiedä eikä hahmota tarkasti.
.
.
Elämän alku mahdollistui palamisesta
.
Luonto itsessään poltti elämän alkuun. Tarvittiin sykäys eliökoneiston käynnistämiseen - aikaa meni satoja miljoonia vuosia. Luonnon mekanismit ovat ”hitaita” ihmisiin nähden. Meillä on kvartaalimme, niin on luonnollakin. Suurin ero ihmisettömän ympäristön ja ihmisen välillä on mekanismien harmoniassa. Ihminen muokkaa ympäristöään niin nopeasti, että luonto itsessään ei sopeudu perinteen mukaisesti, vaan hätätilana, jossa muunnos on tietoa välittämätön sen vireisjatkumoille.
.
Luonnossa ei ole kuitenkaan hätätilaa, siellä on vain reaktio, jossa vahvempi ja suvunjatkantaan kyvykkäämpi voittaa. Ihminen loi ihmisyydessään (ihmisinhimillisyyttään) tulontasauksen kulutus- ja henkisyysvoimana. Tosin tänään ”demokratiajärjestelmät” kaipaavat huoltoa - olemme ylittäneet pallomme kyvyn tuottaa riittävästi aikaamme soveltuvia ravinteita so. käytännössä ruokaa kaikille syntyville.
.
Ihmiskunta on sormeillut liiaksi ravinneketjuja mm. polttamalla sellaisia kiertoja, jotka ovat vuosimiljoonat kulkeutuneet takaisin elinkiertoihin tuottamaan uutta elämää. Kaikki kierrot perustuvat alkuaineisiin, jotka muodostavat ylempiä tasoja, joista jossakin kohtaa saa alkunsa elonkehä eli ”elämä” - tätä tasoa emme ole vieläkään kyenneet löytämään.
.
.
Onko elämäkin häviämätöntä?
.
Alkuaineet ovat ”häviämättömiä” maailmassamme, vetoaminen niiden muuttumattomuuteen on ylempiin elonkehiin ymmärtämättömien selostetta kaikkivoipaisuudestamme. Ylemmillä elonkehillä sijaitsevat materiaalien ja energian monimutkaiset yhdisteet - joissa sijaitsevat ravinteet, hivenaineet … ja tarvittavat ainesosaset, mm. vitamiinit, jotka luovat elämän jatkuvuuden mahdollistajat.
.
Liiallinen biosfäärin sormeilu esimerkiksi energian luomiseksi saattaa ajaa evoluution ”hätätilaan”, josta aikaansaatuu meille kelvoton ympäristö. Ihmiskunnan häviämisen muodostava ympäristö on varmuudella jonkin toisen tyyppisen elämän lähtökohta ja näin luonnon oma jatkumo ajaa vuosimiljoonaisen harmonian takaisin elonkehiin poistamalla sille vihamielisen - itsensä nurkaan ajaneen - ihmisen.
.
On muodikasta lopettaa maailmanlopunkirjoitukset tokaisuun, että nyt on tehtävä jotain. Mitä ihmiskunta tekee, riippuu sen kilpailuvietistä, taistelutahdosta ja kyvystä toimia ryhmänä. Ryhmätoiminta on monien eläin- ja kasvilajien keino pitää sukusolut liikkeellä - se on sitä harmoniaa ja kamppailua paikasta auringossa, sillä sieltä kaikki elämä on lähtöisin.
.
Ihmiskunnalla on myös tylympikin vaihtoehto - ja se on se kuuluisa luun käteen jääminen lihavien vuosien päätteeksi. Menneen ja sukupuuttoon kuolleiden maailmojen ilmentymät muinaisesta väkevyydestä todistuvat nimenomaan luina ja näkemättöminä silmäaukkoina pääkalloissa.
.
Muinaiset näkivät valon, joka herätti elämän. Myöhemmin tulevat kokevat sen viimeisen auringon säteen, joka päättää pyöreän alustamme elämän aurinkomme räjähdyksen viimeissä tulessa - hyörystäessään lainassamme olleet alkuaineet ”loputtomiin” jatkumoihin …
.
Tekstin viitenumeroinnin linkit aiheen kirjoituksiin:
[kuvia saa käyttää vapaaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma]
.
Kuvakansio 1
Bioteknologiaa pidetään tämän ja huomisen päivän osaratkaisuna pyrittäessä pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta - mutta mitä tarkoittavat biosfäärin muunnos- ja muutosprosessit polttamisena ja siihen liittyvinä materiamuutoksina?
Kaatopaikka on ravinteiden keskittymä ja maallisen elintasomme näyteikkuna - mutta mitä tarkoittavat ympäristölle viime kädessä siellä tapahtuvat biologiset muunnos- ja muutosprosessit ylijäämämetaanikaasun polttamisineen?
Lopetettu kaatopaikka on huomisen aarreaitta. Ihminen kätki jätöksensä - myös ravinteina - maan uumeniin. Samalla poltamme vuosimiljoonaista ammoin kuollutta elämää voimaloissamme, mm. maakaasuna, joka on todettu nyt(?) vähäpäästöiseksi vaihtoehdoksi luoda meille ulkoa ylimääräistä energiaa.
Maatalous on nykymallisen kaupunkielämän eräs ravinnonlähde, mutta myös päästäjä vailla vertaa. Mitä tarkoittaa voimallinen jalostus vihreästä kasvustosta lihaksi ja vieläkin vaarallisempana ilmiönä pieneliöstön ja ”roskakalojen” syöttönä kassilohille, jotta saamme ylemmäksi ja herkullisemmaksi jalostettua ruokaa pöytiimme?
Subject: MIELIPIDEARTIKKELI - Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?
Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?
(Greenpeace 1/ on aktivoitunut palmuöljyn käytön kieltämiseksi tehtäessä biodieseliä autoihimme - ruoka miehen tiellä pitää ja tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet sadassa vuodessa. Media jauhaa hiilidioksidivähenemisen onnea biokasvustosta ja sen polttamisesta)
[ …ihminen reviiritaistelussaan, kasvavassa omistushamuamisessaan ja näyttämisenhalussaan rakentaa epätasapainoa herkkään luottamuksen ja epäluulon suhdeverkkoon - jossa vallitsee aina syy-seuraussuhde. Kateuden sävyttäessä ilkeyden herkkyyttä on konflikti aina nurkan takana väijymässä … ]
.
.
Taivaanrannassa meren jään takana siintää savupiiput, jotka ovat mielletty elintason merkkikuviksi. Savu, päästöt ja hiilidioksidi ovat työn ja tekemisen merkki. Savu merkitsee rahaa, vientiä, palkkoja ja menestystä. Tämä menestys haetaan aina jonkin varjolla ja jonkin resursseista.
Nyt ongelmistamme suurin, joka myös aiheuttaa hankalimman syy-seuraussuhteen - on jatkuva kasvu ja sen hokema sokeana ymmärtämättömyytenä, että mikään ei riitä koskaan loputtomiin. Kausaliteetti tulee palauttamaan ”järjestyksen” vuosimiljoonaiseen tasapainoon - ennen lopullista ”tuhoa” - tai se ei ole oikeastaan tuho, vaan jatkumon päässä häämöttävä syy-seuraussuhteen keskipiste.
…
. Täyttäessään hallitsemisen tarpeita toisten valvonta, määräily ja epäsuora vaikuttamisen halu herkistävät yksilöiden, ryhmien ja kansanjoukkojen väliseen hallitsemattomaan yhteenottoon päätyen aika-ajoin massiivisiin väkivaltataisteluihin - ihminen ja ihmisryhmät määrittämättömässä aikakausiajattelussa puhdistavat, purkavat ja toteuttavat patoutuneita kokemuksiaan epäoikeudenmukaisuudesta.
Tiedemiehet ovat kautta-aikain tutkineet kausaliteettia (syy-seuraussuhde) - on hyödyllistä vähintäänkin ymmärtää, miksi jokin tapahtuma on mahdollistunut. Syy-seuraussuhteet vallitsevat kaikkialla, niin koko eläinkunnassa, fysiikassa, kemiassa kuin filosofiassa ja psykologiassa.
Luomakunnan kausaliteetti on yhtä pitkä kuin aikajakso ”kaiken alusta”. Kaiken alun synnytti pienen pieni ”häiriö” täydellisen harmonisessa ja äärimmäisen lyhytkestoisessa alun supertapahtumassa - alkuräjähdyksessä. Myöhemmin syntyivät pienimmät osaset, joita juuri nyt etsitään kiihkeästi ja nimenomaan selityksenä miksi yleensä on mitään ja miksi me olemme ihmisinä täällä.
Kaikkeen syntyi syy-seuraussuhde ja lopputulemana on mm. kaltaisemme eläinlaji, ihminen, joka kieriskelee pitkälti itse aiheuttamissaan ongelmissa. Ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa, itseasiassa ihminen on vain yksi malli, kuinka atomit ja molekyylit ovat ryhmittyneet joukko-opiksi, josta on syntynyt kysymyksiä asetteleva ajattelija.
Ihmisen epäluulo voittaa luottamuksen juuri ennen hallitsematonta väkivaltapurkausta. Aika-ajoin ihminen tarvitsee maskuliinisensa voimain koetuksen - tähän haetaan aina jokin syy, jotta seuraus saa oikeutuksensa. Valtahegemoniassamme olemme ylittäneet meille luonnostaan tarkoitetun reviirialueen.
Olemme onnistuneet ruokkimaan omaa itsetyytyväisyyskoneistoa niin paljon, että suhteellinen ymmärryksemme elinaluekoosta on hämärtynyt ratkaisevaksi uhaksi muille luonnostaan tasa-arvoisille lajeille.
Taistelu on osa luontoa. Luonnossa laajasti ottaen vallitsee sattuma, tai paremminkin kausaalisuus, johon 99,99% eläin- tai kasvikunnasta ei pyri eikä voi ottaa määräävää osaa. Ihminen on ainoa eläinlaji, joka koettaa vaikuttaa syy-seuraussuhteisiin ihmiskeskeisenä ajattelumallina. Muu orgaaninen eliöstö ”hyväksyy” niistä riippumattoman ohjailumekanismin annettuina parametreina.
Eläin- ja kasvilajisto keskittyy vain juuri oman sattuman täyteisen elinkaarensa välittömään suojelemiseen, ilman että se tekee suunnitelmia varastoidakseen energiana, materiana tai suunnitelmina sellaista, mikä kuuluu myös muille.
Vain ihminen on luonut luonnottoman taseajattelun, jossa mm. taloudellisena ilmiönä markkinatalous omistajaluokkana pyrkii ohjailemaan suurempaa reviiriä kuin sille kuuluisi.
Ihminen on kateellinen, mutta oikeudenmukaisuutta haluava. Vapaasti, mutta rahavallan tarkassa ohjailussa kulkeva markkinatalous ajaa ihmisiä eripuolilla maapalloa epätasapainoon, epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasaisten kertymien yhteismitaksi, jonka seurauksena syntyy vääjäämätön konflikti - se sota, joka ravistelee koko ihmiskuntaa aika-ajoin. —
Ja tähän tapahtumaan on selvä syy-seuraussuhde - se luottamuksen ja epäluulon järkkynyt suhde, jossa ”heikompi” tarttuu aseeseen, väkivaltaan ja muutosvoimaan. ”Vahvempi” vastaa [myös provosoiden] voimakkaammilla aseilla. Sota on osa ihmisluontoa, kuten se on eläinkunnassakin, mutta meillä se ajautuu kekseliäisyytemme vuoksi ylimitoitetuksi valtataisteluksi, jossa aina lopuksi sanotaan: ”Ei enää koskaa…”.
Loppukirjoitus
Juuri nyt maailmassa vallitsee energian, raaka-aineiden, työvoiman, valtahegemonian ja henkisen vaikutusvallan uusjako. Yhteiset resurssit eivät riitä kaikille sen suurimman kulutuksen näkökulmasta. Maapallo on yksinkertaisesti tukehtumassa. Jännitteet kasvavat - itä kohtaa lännen.
Etelä kohtaa pohjoisen ja tulotasoerot ovat juuri nyt suuremmat kuin koskaan. Ihmiskunnan suurimmassa pokeripelissä kortit on nyt jaettu epärehellisesti ja väärin. Pelin pyörittäjä vaihtuu tämän vuosisadan aikana.
Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.
Kuvatiedosto: DSC_7010.JPG. 3. maaliskuuta 2007, Rauma, klo 15:01 [FI]. Copyright by Ilkka Luoma 2007.
Kuvaan liittyvä teksti:
Taivaanrannassa meren jään takana siintää savupiiput, jotka ovat mielletty elintason merkkikuviksi. Savu, päästöt ja hiilidioksidi ovat työn ja tekemisen merkki. Savu merkitsee rahaa, vientiä, palkkoja ja menestystä. Tämä menestys haetaan aina jonkin varjolla ja jonkin resursseista.
Nyt ongelmistamme suurin, joka myös aiheuttaa hankalimman syy-seuraussuhteen - on jatkuva kasvu ja sen hokema sokeana ymmärtämättömyytenä, että mikään ei riitä koskaan loputtomiin.
Kausaliteetti tulee palauttamaan ”järjestyksen” vuosimiljoonaiseen tasapainoon - ennen lopullista ”tuhoa” - tai se ei ole oikeastaan tuho, vaan jatkumon päässä häämöttävä syy-seuraussuhteen keskipiste.
[ … kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta … ]
Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.
Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä.
Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.
Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.
Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.
Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja ”todistetut” tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja ”todistettu” vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja ”todistamme” tänään.
Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä ”hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä”.
Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden. Asiantuntijapiireissä väitetään, että 30% oikeuden päätöksi on vääriä!
Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, … (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).
Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta.
Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä…(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?
Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä.
Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.
Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain ”kokonaiskäyttöjärjestelmänä” säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä.
Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?
Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille.
Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - ”ensimmäinen virhe” sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, …tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
______________________________________ Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)
Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?
Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?
Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja ”pakolaisia” Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?
Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.
[ … USA:ssa presidentin hallinnon takana vaikuttaa joukko toimijoita, joista DARPA lienee yleisölle yksi tuntemattomimmista, vaikka heidän innovointi ja rahoitus mm.tietoyhteyksien osalta synnyttivät esi-internetin jo 1970-luvulla — Suomen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) kävi esitelmämatkalla Yhdysvalloissa … ]
DARPA:n johtaja tohtori Tony Tether 3) kertoi hyvin amerikkalaisesti mitä he tekevät, ja mitä he suunnittelevat - siis ei sanonut juuri mitään - suitsutti amerikkalaista aseistusta ja sotilastietoliikennetekniikka - välittömiä ja reaaliaikaisia eliminoimisyhteyksiä toimijoiden ja kohteiden välille. DARPA innovoi ja rahoitti internetin esiastetta jo vajaat 40 vuotta sitten.
USA toimii kuin suuri tiedustelu- ja tuotekehityskeskus. USA käyttää, säilyttääkseen sotilaallisen hegemonian ja läsnäolon ”all over the world”, militariaan enemmän kuin 10 seuraavaa valtiota yhteensä. Palkkakulut armeijassa, tuotekehityksessä ja innovaatiokeskuksissa muodostavat valtavan ostovoiman markkinatalouden kulutusalttareille.
DARPA esiintyi Finlandia-talossa pääroolissa. DARPA suunnittelee kuinka mahdollisimman tarkasti ja hienostuneesti hoidetaan haitallisia tekijöitä pois presidentin ja tämän hallinnon tieltä.
DARPA:n sormet ja innovointi ulottuvat lentokoneista satelliittien kautta kaikkialle lonkeroituviin tietolähteiden hallintamekanismeihin ja niiden suunnitteluun. Tieto on sanan mukaisesti valtaa - tämä tieto välitetään presidentille, jotta hän voisi tehdä tehokkaita (?) täsmäpäätöksiä kansallisen talousjärjestelmänsä tueksi.
Suomalainen yleisö kuunteli haltioituneena esitystä - jossa loppukohahdukseksi esiteltiin ”älykästä robotiikka” - päämääränä säästää jenkkisotilaat epämiellyttäviltä Irakin kaltaisilta operaatioilta.
DARPA:n tuotekehityksessä ja innovoinnissa istutetaan tekoälyä tekojäseniin, näin saadaan kädetön kädelliseksi ja juoksematon juoksevaksi. Esitys luonnehti hyötyjä siviilipuolelle, kunhan ne ovat ensin testatut sotilaspiireissä palvellen suurvallan globaalipyrkimyksiä turvaksi häiriöttömille raaka-aine- ja energiatoimituksille. Seuraava sota käydään energiasta ja puhtaasta vedestä.
Lopuksi DARPA esitti kutsun suomalaiselle osaamiselle kumppanuusohjelmiin kehitettäessä välineitä ja systeemejä länsimieliselle globaalihallinnalle. Oliko seireenikutsu puolustus- vai hyökäyssateenvarjon alle pahan akselin voimia vastaan muinoisesta Persiasta, Venezuelasta tai ehkä suurista kehittyvistä maista, jotka nousevat vääjäämättä USA:n rinnalle kilpailtaessa hupenevista energia- ja raaka-ainelähteistä.
Mielenkiintoista oli myös se, että miltei samaan aikaan Suomen puolustusministeri Jyri Häkämies [kok.] laukaisi varsinaisen ajattelemattomuuspommin USA:ssa - oli tarpeen luetella kolmeen kertaan Russia, kun kosiskeltiin amerikkalaisia ymmärtämään, että olemme muuttuneet ja haluamme isojen poikien Nato-kerhoon. Suomen kansa ei varmaankaan antanut Kokoomukselle Niinistön ääninä tätä valtuutusta.
GIGA - päivillä oli myös mielenkiintoisia suomalaisia puhujia, mm. professori Hannu Kari 4), joka aiheellisesti esitti näkemyksiä internetin haavoittuvuudesta ja herkkyydestä ”pahan voimia” vastaan. DARPA johtaja nukkui tai kuunteli tarkkaavaisesti silmät kiinni hyvin jäsenneltyä suomalaisesitystä.
DARPA täytti 50 vuotta ja heillä on ilmeisemmin kilvenkiilloitusjuhlakiertue meneillään, kun myöntyvästi vastasivat Suomen TEKES :in kutsuun saapua evästämään huomisen tietoliikennetekniikka- ja yhteysmaailmaa kaukaiseen Suomeen, joka synnytti Nokian amerikkalaisten omistamaksi. ……….
1)
GIGA, Converging Networks TEKES — http://www.tekes.fi/giga —
Teksti
Tohtori Tony Tether kertoi vuolaasti ja amerikkalaismarkkinoinnillisesti DARPA-organisaation saavutuksista. DARPA on yksi USA:n presidentin taustavaikuttajista, jota täytyy kuunnella. — 5. syyskuuta 2007, Finlandia-talo, Hki. TEKES:in GIGA Converging Networks -seminaari: http://www.tekes.fi/giga
Teksti
Yhdysvaltojen sotilasteknologia on informaatiologistiikkaa ja täsmäräjähdyksiä. Yhteydet pitää toimia kaikkien osallistujien kesken jäsennellysti - tuloksena tai ainakin tavoitteena on keskitetympi isku, jolloin jokaisen pitäisi ymmärtää, että USA:ta piiloon ei voi mennä (?) DARPA innovoi ja rahoitti internetin esiastetta jo 1960-luvun lopulta. Puhui Tony Tether.
Teksti
Huomisen sota on informaatiosotaa, jossa yritetään lamauttaa tietoliikenneyhteydet, jolloin koko talousjärjestelmä romahtaa/ pitäisi romahtaa. ”Matojen maailma” - huomista slangia, aikajaksoja mitataan millisekunneissa ja kaikki vilisee bitteinä avaruuksien tyhjyyteen.
Teksti
Kädet ristissä tohtori Tony Tether vakuutti saarnaajan lailla - niin GIGA-seminarin puheenjohtajalle kuin tarkkaavaiselle yleisölle amerikkalaisten vilpittömyyttä haettaessa yhteistyökumppaneita DARPA-projekteihin koko läntisen maailman kauppavapauden turvaamiseksi. Meille jää todellisuudessa hämärän peittoon mitä kaikkia neuvoja USA:n presidentti/ presidentin hallinto saa DARPA-organisaatiolta.
Teksti
Juuri nyt suuri mielenkiinto liittyy aivokielen ymmärtämiseen, jolloin saadaan robotiikasta enemmän ”apuvälineitä” suoraviivaistoimintaan maailman ”turuilla ja tanhuvilla”. Amerikkalaiset haluavat säästää omia inhimillisiä voimavarojaan, jolloin presidentti suurella toimintavallallaan voi helpommin operoida edistämässä omia kansallisia etujaan. USA käyttää enemmän rahaa militariaan kaikkinensa kuin seuraavat 10 yhteensä. Onko oikea ”tähtien sota” lähempänä kuin arvaammekaan, vai siirtyykö sota langattomille yhteyksille, jolloin ainoastaan lamautetaan taloudellisia sidoksia ja kytkentöjä?
Teksti
Suomalainen yleisö kuunteli hartaasti, tarkkaavaisesti ja välillä hyrskähdellen, kun saarnamies Tony Tether värikkäästi kertoi jenkkifilosofiaa aseteknologian ympäriltä. Kuulosti kuin sota, varustelu ja konfliktit olisivat joka päiväistä toimintaa USA:ssa - ikäänkuin itsestään selvyyttä, kun omaa armeijaa harjoitetaan tositilanteissa. USA onkin sotinut/”sotinut” miltei yhtäjaksoisesti ensimmäisestä maailmansodasta lähtien.
Teksti
Lopuksi tohtori Tether kutsui suomalaisia mukaan yhteistoimintaan kuin ”viatonta punahilkkaa suden suuhun” - aivan kuten Nokiakin luiskahti markkinatalousoppien mukaisesti amerikkalaisten rahastojen omistukseen. Ajoitukseltaan GIGA-seminaarin DARPA osuus sattui hyvin - samaan aikaan hyvin ajattelemattomasti, ikään kuin ymmärtämättä todellista diplomatiaa -
Suomen puolustusministeri Jyri Häkämies laukaisi USA:n matkallaan Russia, Russia and Russia - kosiskeli mitä ja mistä? Kokoomus ymmärtämättömyyttään hylkäsi yhden suurimmista periaatteistamme - … ei rehvastelu ja sanahelinä pyrittäessä jenkkien kabinetteihin suosiokerjäyksenä edistä kansallisia kokonaisetujamme.
On niin vaikeaa erottaa ilmastonmuutos, kun lämpötilan nousu on -24:stä asteesta -21:een! Siperiasta tullut kylmän ilman sitkeä ilmatasku levisi kauemmaksi länteen kuin pitkiin aikoihin - kertooko se dramaattisemmin kuin arvaammekaan ympäristömuutoksista, joiden kourissa koko maapallo on, ja sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi mennään - mutta mitä kirjoitimme jo vuosia sitten:
[17072006] On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.
Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti, että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita ”kahvinpapuja” seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille.
Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.
Ihminen on lyhytnäköinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mantraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen - mutta kenen tai keiden kustannuksella?
Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa. Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.
Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin.
Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä, ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan.
Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät. Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.
Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei. Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää.
Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme syyn ja seurauksen laeista ovat tuntemukseltaan häviävän pieniä. Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.
On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille niin ajatuksina kuin tieteellisenä ”totuutena”. Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.
Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen.
Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli.
Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 150 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistamiseen muulta luonnolta meni esimerkiksi 30 miljoonaa vuotta.
Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, …ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.
Tänä päivänä suurta kansalaissuosiota saavat nykypäivän pintatietous; juorut, paljastukset, skandaalit, virheet ja toisten toilailut - unohtamatta tositeevee -formaatteja. Suomalaisuudella on kuitenkin väkevät ja vaikutteiset juuret yllättävän laajalle esimerkiksi Eurooppalaisessa kehityksessä.
Nyt luemme runsaasti ymmärrettäviä paikallistason arkipäivää, mutta myös uteliaisuutta tyydyttävää numerolehtien ”kirkuu, repäisee ja uhoaa” juorulööppeilyä. Inhimillisesti ottaen ihmisyyteen kuuluu myös vahingoniloisuus toisen ongelmista.
Hämeenlinnassa oleva keskiaikainen linnoitus on oiva esimerkki rakenteena Suomen historiasta - seinät kätkevät ja julkituovat monia historian aikakausia. Linna oli aikoinaan merkittävä osa Suomen puolustusta. Myöhemmin linna oli mm. naisten vankilana. Nyt se on monipuolinen tapahtumapaikka niin museona kuin kokouspaikkana.
…
.
[26112006] — Suomi on historiassaan enemmän kansallista identiteettiä antavaa, mitä keskimäärin vaatimattomina itseään vähättelevinä kansalaisina annamme itsellemme tunnustusta. Jo pelkästään jälleen otsikoihin ponnahtanut Karjala-kysymys saa uutta pohdintaa Suomen historian tuntemuksesta.
Tosiasissa Suomella on perinnettä, kytkyä ja sidosta Karjalan laulumaille jo satojen vuosien takaa. Näillä historiavaikutuksilla on perinnöllistä kantavuutta esittää mielipiteitä nykyisestäkin rajankulusta.
Suomen historia on mielenkiintoinen ja värikäs tarina takametsien miehistä ja savupirttien muoreista kuokan, itsepäisyyden ja yrittämisen arkena. Yhteiseksi nimittäjäksi nousi ruotsalaisten osin kannustamana Suomen kieli. Eräässä historian ajassa ruotsalaiset aateliset, virkamiehet ja kirkonmiehet opiskelivat suomea tullessaan suomennimelle.
Historiamme alkaa kaukaa menneisyydestä jakolinjana jo satoja vuosia sitten muodostunut Karjalan kannas. Rajankulku on vaihtanut paikkaansa useasti ja peruste löytyy myös Karjala-kysymyksen vielä kerran uudelleen pohdinnalle.
Karjala on vain yksi osa historiaamme. Merkityksemme läntisen naapurimme kehitykselle sotineen on kiistaton. Suomen mies seisoi Ruotsin kuninkaiden sotilaina kaukana kotikonnuiltaan, kuten nyt YK-rauhanturvaajina monissa meille eksoottisissa maissa. Esi-isämme saivat mainetta kovina ja sitkeinä taistelijoina kuitenkin koti-ikävää potevina salojen miehinä, jotka tupakankin kotiin toivat monien muiden kummallisuuksien ohessa.
Uteliaisuutemme aukkoja Suomen historia täyttää myös paljon puhutusta ruotsin kielestä normaalina maihinnousuna lahden takaa alkaen jo lähes tuhat vuotta sitten. Ruotsalaiset huomasivat Suomen antaman elinmahdollisuuden ja väestötyhjyyden elinkeinona, kuten 1960-luku suomalaismuuttoaallolle Ruotsiin.
Erona vain oli se, että Ruotsi tuli kielineen rannikkovalloittajana ja me menimme Maraboulle ja Volvolle täyttämään työvoimatyhjiötä saamatta Ruotsin suurimpana ulkoväestöryhmänä sille kuuluvaa asemaa. Suomalaiset vaalivat historiaansa ja hyväksyvät Eduskunnassa kaksikielisyyden edut kansalaisilleen.
Oman historiansa tuntemus rikastuttaa tämän päivän tapahtumien ymmärtämistä. Kaikille tapahtumille on aina syynsä ja vaikuttimensa. Liian useat väittämät heräävät luuloista, väärinymmärryksistä ja ”varmaa tietoa” -lähteistä. Meidän oma historiamme on tiukasti kytketty Ruotsiin, Venäjään ja Saksaan. Meidän juuremme kytköstyvät näihin vaikutehaaroihin, kuten pohjoisessa saamelaisuus ja etelässä Länsi-Euroopan muutto- ja kauppavaikutukset.
Oman historian tuntemus on yleistietorikkaus keskusteluihin ja näkemysmuodostaja realistisemmin kuin pelkät uskomusväitteet. Meille onneksemme on historiaamme asiantuntevasti dokumentoitu mm. Eino Jutikkalan toimesta. Akateemikko Jutikkalan Suomen historia on erinomaista lukemista syksyn pimeillä ja kesien hiekkarantapaisteissa. Jutikkalan historian kerronta antaa meille historiallisen näkymän ja asiantuntijuuden tiukoin sitein myös tämän päivän Venäjään.
Itsensä tunteva kansa tietää taustansa ja meidän suomalaisten osalta historiamme antaa loogista selostetta, miksi meillä on juuri näin. Itsenäisyytemme on todellisuudessa ollut suurempaa kuin ajattelemme. Makselimme toki veroja Ruotsille ja lyhyen aikaa liimailimme kopekka-arvoisia postimerkkejä, mutta käytännön elämä on keskimääräisessä niukkuudessaan ollut suomalaista elämää omine luonteellemme ominaisine piirteineen.
Aika-ajoin autoimme tervalla, nahkoilla ja sotilailla Ruotsin kuninkaiden ahdinkoa jopa Keski-Euroopan rintamilla sotien aatteiden puolesta, mitkä saloseutujen miehille jäivät arvoituksiksi. Ruotsalaisena kiitoksena mm. Turku sai yliopistonsa.
Suomalaisuus elää pienuudestamme huolimatta uutta tulemistaan. Osaaminen, sinnikkyys ja tahto pärjätä kumpuavat historiasta, kaskimailta, missä isoisämme ja -äitimme hiellä ja verellä elantonsa käänsivät. Tämän päivän nuoret voisivat nähdä pienen vaivan selvittäessään, mistä heidän veri on periytynyt - suurin osa suomalaisista on sekoittumatonta, paljon vähemmän kuin ruotsalaisilla.
Suomi on saanut sopivasti geenitäydennystä, ollen elinvoimainen, kunhan huomaa uudestaan syntyvyyden edun huomiselle verokertymälle. Ehdoin tahdoin ei Suomeen pelkästä aatteen palosta kannata vieraita ominaisuuksia ottaa, sillä jokaiselle oma koti on se oma maa, jossa nimenomaan omat perinteet ja tavat vallitsevat.
Kuva:
DSC_4683.JPG. 12. maaliskuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.
Kuvateksti:
Hämeenlinnassa oleva keskiaikainen linnoitus on oiva esimerkki rakenteena Suomen historiasta - seinät kätkevät ja julkituovat monia historian aikakausia. Linna oli aikoinaan merkittävä osa Suomen puolustusta. Myöhemmin linna oli mm. naisten vankilana. Nyt se on monipuolinen tapahtumapaikka niin museona kuin kokouspaikkana.
Taxellin työryhmässä Suomen perustuslain muuttamiseksi on pohdittu suoraa kansalaisaloitetta, jossa esimerkiksi 50.000 kansalaista voisi tehdä lakialoitteita suoraan eduskunnan käsittelyyn.
Nythän annamme kerran neljässä vuodessa edustajillemme vallan eduskuntaan. Kansalaisaloiteoikeus antaisi mahdollisuuden aktiivisille kansalaistoimijoille vaikuttaa, jolloin herkkyys olla jatkuvasti kansakunnan ”iholla” lähentyisi suoran kansalaisdemokratian piirteitä.
Kannatamme, että Suomessa otetaan kansalaisaloite käyttöön merkiksi siitä, että kuljemme kohti suorempaa kansalaisvaltaa, jolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat mm. vahva ja riippumaton suoraan kansan valitsema presidentti, joka on ulkopolitiikan kolmas vaikuttava ja päättävä lukko eduskunnan ja valtioneuvoston lisäksi.
Kansalaisaloite on myös tie kohti kansanäänestyksiä joko velvoittavina tai neuvoa-antavina. Tuen perustuslakiin tehtävää muutosta, joka tuo kansalaisaloitteet Suomen kansalaisten mahdollisuuksiksi vaikuttaa omiin asioihimme.
(YLE 1:en Ykkösaamu [ent. Lauantaiseura] onki esille taidokkaasti presidentti Halosen todellisen profiilipuheen ja viestin kansakunnalle lauantaina 13. helmikuuta 2010 - Rautaisen Tiikerin Uutena Vuonna - kiinalaisittain)
.
[ … ”nythän sitten saadaan Taxellin komitean1/ tuloksena vihdoin se Nato (Helsingin Sanomien pääkirjoitus), paraolympialaiset todistavat hyvästä saavutetavoitteesta - viidellä kolme mitalia ja Kekkosen haamu poikkeuksellisen voimaakkaasti edelleen vaikuttamassa, vaikka nuorin polvi lukee siitä vain historian kirjoista”*/ … ]
.
Presidentti Tarja Halonen nosti voimakkaasti profiiliaan itsenä ja tehtävänä presidentti-instituutin säilyttämiseksi kansakunnan äänitorvena ja tavallisen kansan, vähemmistöineen - etujen valvojana vastaan juonikkaita ja vallanhaluisia poliitikkoja, jotka haluavat puoluemandaateilta maatamme enenevästi hallita.
.
.
Presidentinlinna 6. joulukuuta 2006. Vain pari tuntia kuvaamisen jälkeen juhlaväki enemmän tai vähemmän oikeutettujen ansioiden myötä saapui Linnan juhliin. Rahvas piti omia juhliaan lähistöllä. Kansalaisten keskuudessa on herännyt pohdiskelua, onko oikein ja oikeudenmukaista, että samat ”naamat” vuodesta toiseen viihtyvät verovaroin presidentin vieraana, jolla ei ole edes vallan karisman tuomaa identiteettiä Linnan avaimiin. Kansa kuitenkin pitää Tarja Halosta sopivana presidenttinä ajallemme. Photo by Ilkka Luoma 2006. DSC_6183.JPG. Nikon D70.
…
.
.
Kokoomus sai odotetun viestin katkeran kalkin sammuttamisesta. Ei edellisissä vaaleissa hävinnyt Kokoomus eikä Niinistö - vaaleissa sen sijaan voitti kansa, joka enemmistönä valitsi Halosen toiselle kaudelle, ei sen kummempaa.
.
Asioita ja tapahtumia ei pidä takavihalla jurmiloida ja välillisesti kostaa menneistä tilanteista kansalle, joka valinnan linnaan ja eduskuntaan viime kädessä tekee.
.
.
Halonen epäsuorasti kiitti saamastaan suuresta kansalaissuosiosta
.
Tarja Halonen piti merkittävän ”puheen” oivasti haastattelulla johdateltuna. Toki presidentti oikoi kysymyksiä viestittäen kansalle vahvasta presidentistä ja sen päätösvallan pitämisestä ennallaan, kun edellisestäkään perustuslakimuutoksesta ei ole kovin kauan kulunut.
.
Haettaisiin enemmän kokemuksia nykyisestä perustuslakimuodosta ja varauduttaisiin mieluumminkin kriisiin, joka väijyy nuorisotyöttömyytenä, nuorten miesten ajalehtimisena, viennin vaikerointina ja eläkepommina, jossa kustannukset voivat karata käsistä yksinäistäen entisestään vanhuksiamme.
.
Arvoituksellisesti Halonen halusi tuoda heijasteen tulevaisuudesta nimeten seuraajakandidaatikseen Sauli Niinistön - oliko se piikki vai aidosti hyväntahtoinen ilmaus tuesta Saulille - jää nähtäväksi. Kansalaiset lopulta kuitenkin valitsevat presidentin; mutta saattoihan Halosen Niinistö maininta olla näpäytys myös omille, ovatkohan aina tukeneet presidenttiään? - jää sekin arvoitukseksi.
.
.
Presidenttiys on koko kansan edustajuutta - myös merkittävien vähemmistöjen
.
Halonen esiintyi edukseen ja oli helppo huomata, miksi nykyinen presidentti nauttii suurta kansansuosiota. Halonen haluaa edeltäjiensä tavoin pitää presidentti-instituutin kansallisena koko kansan järjestelmänä, joka kykenee tarvittaessa poikkeamaan puoluepolitiikan viitoittamalta pyrkyryydeltä, oli se siten valtioneuvoston taholta tai eduskunnan istuntosalista pieneltä määräenemmistöltä tapahtuvaa - varsinkin käsiteltäessä koko kansakuntaa koskevia asioita.
.
Halonen on leimautunut nyt entistä voimallisemmin hyväksyttyjen vähemmistötahojen edunvalvojaksi idealla, että heistäkin on huolehdittava ja heilläkin on edusihmisensä oltava. Moniarvoinen ja vastuuta kantava yhteiskunta ylläpitää hyväksyntää myös vähemmistöistä, mutta rajanveto tällä valvontasektorilla on huolestuttavasti kiinni presidentin henkilökohtaisista mieltymyksistä.
.
.
Presidentti-instituutti on laajan kansalaismielipiteen esilletuoja
.
Kokonaisuutena Halonen viestitti kansalle suoraan monia selkeitä asioita, joissa kansa on suurena enemmistönä hallitusta ja eräitä äänitorvipoliitikkoja vastaan - mm. Nato, presidentin valtaoikeudet, ulkopolitiikan hoito ja vastuu kuin myös suhteet Venäjälle. Emme voi myöskään unohtaa hankalia sisäpolitiikkamme ongelmia, kuten työttömyyttä ja ympäristöä Itämerineen - joiden pitäisi erityisesti kuulua Suomen hallituksen asialistoille.
.
Haastattelu päättyi Ystävänpäivän ruusuun lohdukkeena ”sikailusta”**/, jonne Halonen oli menossa ottamaan kansalaisrokotetta. Päätteeksi todettiin myös, että on alkamassa Kiinalaisten Uusi Vuosi, joka tarkkaan ottaen on Rautaisen Tiikerin vuosi, jolloin Kiina on harppaamassa asemaan, jossa USA hegemonia ei ole enää itsestäänselvyys. Lisäksi Halonen tietää meidän suomalaisten erikoisympäristöosaamisesta Kiinan markkinoille - EcoCity - huomisen pelastus kasvaville kaupungeille, suomalaisten uusi nokia? …
Taxellin perustuslakityöryhmä on pohtinut myös kansalaisten lakialoitemahdollisuutta, jossa 50.000 nimellä saisi käsittelyyn kansalaisaloitteen - http://www.adressit.com/lakialoite ~ voitte ottaa kantaa asiaan ed. olevasta linkistä.
Numeroa seuraa aina suurempi numero. Autotehtaat rakentavat malliluokittain autoja kasvavasti. Ruokahalu kasvaa syödessä. Milloin kasvaa ymmärrys näkemään materiaalisen kasvun mahdottomuus? Kasvua ei estetä, sitä voi vain suunnata.
Kuva: DSC_2685.JPG. 10. kesäkuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.
Kuvateksti: Kasvu on tavoittelun haaroittumista. Luonnossa voimalle on aina vastavoimansa - häiriintymättömässä luonnossa liikakasvu padotaan ja monimuotoisuuus rakentaa harmoniaa sopusoinnussa elintilataistelun ollessa siitä huolimatta jatkuvasti käynnissä. Kuvan puu kasvaa yksin ruohokentällään ihmisen ohjaamana Viron Pärnussa haaroitellen oksiaan kohti aurinkoa - valoa ja kasvunvoimaa.
…
[16122006] Koko markkinatalous vapaan liikkuvuuden ja kulutuksen valinnan kautta tähtää kasvuun. Kasvu on luontainen suure, kuten se on luonnossakin - erona on vain se, että luonto huolehtii liikakasvun sivuraiteelle suuntaamalla torjuntakasvua toisaalle.
Kasvavat sopulilaumat päätyvät lisääntyvien pöllöpoikasten suihin. Luonto säätelee; ihminen ei, paitsi ilmastoa, vesistöä, sademetsiä ja kasvun edellytyksiä sekä omaa elinikäänsä.
Ihmisen kehitys on vertailua - punttisalilla kasvatetaan hauista - näyttääksemme puoleensa vetävämmältä. Auton moottoritilavuus kasvaa varallisuuden vuoksi, näyttääkseen isännästä menestyksen avaimia. Palkkaakin pitää kasvattaa, koska arvostus nousee sen myötä.
Kaikkea sellaista pitää kasvattaa, mikä tuottaa mielihyvää ja arvostusta. Helpoin tapa on kasvattaa omaa fyysistä kokoa - mm. amerikkalaiset ovat kulutuksessaan maailman lihavinta kansaa. Suomalaisetkin kasvavat ja lihovat.
Mikäli kasvua ei voida hillitä, mitä silloin voidaan tehdä, ennen kuin tuhoamme ympäristömme, elinolosuhteemme ja muunkin vuosimiljoonaisen biokerroksen. Kasvu ja sen tavoittelu alkoi jo siitä hetkestä, kun perushiukkanen vetovoimallaan kaverin löysi hienoisen hetken jälkeen maailmamme synnystä [bigbang].
Ensimmäinen ”eliökin” oli mikroskooppisen pieni, kunnes innostui löytämään viereisen sopivan molekyylikasauman. Välivaiheena dinosaurukset eivät olisi edes mahtuneet taloihimme, joiden pinta-alakin on kasvussa. Suuri on kaunista ja suurempi on vieläkin komeampaa.
Mikä tilalle? Se on kasvun ja ”kasvamisen” suuntaus. Mieltymysähkykulutuksen sijasta voisimme kehittää, kasvattaa ja lisätä ymmärryksen tasetta ympäristöämme ja itseämme kohtaan. Henkisen kasvun kiihdytys voisi alkaa kasvusta säästöön ja vähäkulutuksellisuuden mestaruuteen.
Tehokkain, kadehdittavin ja ihailluin henkilö olisikin oivaltaja, joka säätää kulutustaan luonnon eduksi - vähentäen ja valikoiden sitä.
Nykyinen vertailutalous voisi olla hyötysuhdetalous, jossa säästö ja menetelmät huolehtia monimuotoisuuden rikkaudesta on voittoa viivan alle. Ihmiset voisivat kilvoitella, kun se kuitenkin ikiaikaiseen elonrytmiin kuuluu, henkisillä arvoilla - tavoitella monialaisuutta, kykyä ymmärtää, kokea uteliaisuutta ja nähdä ympäristöään ratkoen kysymyksiä, joille ikuisuuden leimoja on annettu.
Ei meidän tarvitse hakea selityksiä toimillemme tai riitelyä, mistä johtuu lumettomuus (pitkällä tarkastelulla), lisääntyvät sateet, kuivuus Etelä-Euroopassa ja paisuvat hurrikaanit tropiikissa. Ei tarvitse etsiä syitä ”merten takaa”, olemme kuitenkin osa niistä, sillä luonto on ihminen, maaperä, aurinko ja jopa tuo paljon parjattu aurinkotuulikin, jolle ollaan hakemassa roolia ilmaston kehitystrendeihin.
Ei ihminen tiedä ja hallitse kaikkia muuntumoita, silti ihmisen tulee oivaltaa itsensä osaksi kokonaisuutta sen tuomilla velvollisuuksilla ja oikeuksilla. Voi vain arvata, mikä vaikutus on ollut sillä, kun ihminen poltti miljoonan vuoden biokasvuston öljynä taivaan tuuliin sadassa vuodessa.
[”Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava” ~ vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen.
Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33 — 1) .
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa.
Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa.
Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.
Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma ”ympäristömerkki” säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa.
Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin ko. tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - tämän ylläpidosta vastaisi YK.
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa: Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran, mitä se haittana ympäristölleen tuottaa ja kertaa 1,33 — 1) .
Kulutusverot ovat suunnattuja. Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote ”kuittaa” omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta. Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat ”täsmäkorjautuvat” sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.
Yhteiskunta ei tarvitse mitään muuta verotusta kuin kulutusveron. Jokainen voi vapaalla valinnan tahdollaan suunnata mielihalujaan, tarvesuuntauksiaan, määriä ja ympäristöhaitallisuusasteita omalla verottomilla tuloillaan ottaen aina osaa kulutusverollaan ko. tuotteen/ palvelun aikaansaamiin ympäristöhaittoihin.
Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Luonnonvalinta ihmistoteutuksina tapahtuu mahdollisuuksina ja mahdottomuuksina itse luontoa ajatellen. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan lait ratkaisevat, sitä ostetaan, mihin on mahdollisuus ja mihin ansaitut varat riittävät.
Kulutusverolla säädetään ympäristöhaitat minimiin. Kulutusveron tueksi itse luonto on jo järjestänyt oman ”ajattelemisen aiheensa”. Valveutuneisuuden kasvun myötä valinnat ympäristöystävällistyvät.
Huomisen verotuksessa ”maailman tietoverkon” ollessa yhteydessä joka kuluttajaan, savuun ja notkelmaan, ovat kulutusverokertymät reaaliaikaisia ja ne rekisteröityvät jo ostohetkellä - näin ko. tavaran kulutusvero suuntaa kulkunsa heti ostajan pankkitililtä valtion ao. kulutusveroluokan, - kohteen ja tuotteen ”tilille” ostajamerkinnöin; näin meille jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen ympäristöstatus.
Edullisesta ympäristöstatuksesta saa ostohelpotuksia vähän haitallisuutta sisältäviin tuotteisiin ja palveluihin - näitä ansaittuja bonuspisteitä voi sitten suunnata esim. ympäristöteknologian sijoituskohteisiin.
Uudessa verotusmenettelyssä verottajalle jää siten edelleen ”keppi ja porkkana” periaate käytettäväkseen ja lisäksi jokainen kuluttaja näkee omasta tilastostaan ympäristöarvonsa.
Ympäristömuutokset - jotka ”säätelevät” voimakkaasti ihmiseloa kaikkialla maapallolla - vaativat tehokkaita, riuskoja ja konkreettisia toimia ihmisiltä, siis kuluttajilta, jotta elinympäristömme voisi jatkua siedettävänä luontoystävällisemmille elintavoillemme, huomioiden myös meitä ympäröivän luontokokonaisuuden.
1)
Kerroin 1,33 on kulutusveron päälle pantava ns. tulontasausosa, koska kuitenkin aina ja kaikkialla eivät yksilölliset edellytykset ole samalla tasolla kaikilla, muodostettaessa kohtuullista elämisentasoa. Ihmiskunta on inhimillinen ja toisistaan ”huolehtiva” - kuitenkin, ja tämä kerroin 1,33 tarkoittaa 33% lisää koko kulutusverokertymästä. 33% pitää riittää tulontasaukseen ja liki yhteisten edellytysten ylläpitoon.
Vihreät julistavat suoran kansalaisvaikuttamisen aikakautta, vaikka vihreiden esi-isä Ville Komsi harjoitti sitä jo kymmeniä vuosia sitten - ollen kansalaisvaikuttaja suoratoimijana kansalaisten iholla. Nykyvihreät ovat silinterihatuistuneet vedenjakajahallituksessa, … mutta mitä me kirjoitimme jo vuonna 2007? —
[ … kansakunta äänestäjinä on ensi vuonna kaappinsa päällä, tuolloin valitsemme sisällön neljäksi vuodeksi, ja sittenkään kansalaisen ääni ei toteudu käytännössä hänen valinnan mukaisesti - nykyinen äänestysjärjestelmä tukee ja ajaa ehdokkaat valinneen puolueen etuja … ]
.
[13032007] — Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen puoluepoltiikan epäluotettavana jo lähivuosina ja valitsee suoran kansalaisvaikuttamisen —
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana. Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1. Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
__________________________________
[ … YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin … ]
.
Äänestäjät ovat vaalikarjaa, jota hoivataan, kuunnellaan ja mielistellään - kyllä kaikelle: eläkkeet, siltarummut, maataloustuet, yrityselämään tutkimusrahaa, korkeakoulutukseen kehitysrahaa ja opiskelijoille lisää opintorahaa.
.
Nyt hamutaan ääniä ja kansalaisia omiin leireihin. Nykyinformaatiologistiikan aikakaudella kansalaiset ottavat enemmän suoraa vaikutusvaltaa.
Puolueet asettavat ehdokkaat - kukin omanlaisensa karsinnan kautta. Vaaleissa on mukana julkkiksia, on myös älyköitä ja myös vähemmän innovatiivisia. Suomi on puolueiden maa puhuttaessa vaaleista. Meille äänestäjille taas valinnat ovat hyvin usein henkilövalintoja.
.
Meillä on kullakin suosikkinsa, oli se sitten taitavasti Kuros-episodilla vauhditettu Vanhanen, Keski-Euroopasta rullaillut Niinistö tai vihreiden atomituuli Hautala, joka miltei ainoana on ymmärtänyt mihin markkinamekanistinen ”kulutusquarterbusiness” on maapalloa viemässä.
Jokainen kansalainen omaa yhden äänen. Eduskuntaan pääsee pienimmillään muutamalla tuhannella äänellä. Äänikuninkaat ja -kuningatteret saavat jopa 40.000 ääntä. Silti jokaisella edustajalla on suuressa salissa vain yksi ääni. Painoarvoa äänikuninkaille voi järjestyä painavampina edustajasalkkuina arvostetuimmille valiokuntapaikoille - tai puolue-elitistit/ -suosikit nappaavat ne.
Kansalaisen näkökulmasta heidän äänien suuntaus valituilleen ei anna oikeaa äänimäärämahdollisuutta itse eduskuntasaliin, onhan 40.000 kansalaisen luottamuksen saaneella aivan eri painoarvo kuin 3.500 ääntä saaneella.
Lähinnä puolueiden kannattamana meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa 1), jossa äänet menevät koko vaaliliiton yhteiseen pottiin [vaalipiireittäin]. Eniten ääniä saanut saa suurimman vertausluvun (siis kaikki vaaliliiton äänet vertausluvukseen), toiseksi eniten saa puolet kaikista jne - näin vahvat pönkittävät saman puolueen/ vaaliliiton heikkoja.
Vahvat vievät mukanaan sellaisia, joille kansalaiset eivät suurta luottamusta antaneet. Näin on mahdollista, että 6.000 ääntä saanut jää rannalle 3.500 ääntä saaneen sijasta.
Kansalaisen ääni kohdistuu paremmin, jos kaikki vaaliliitot puretaan ja suhteellinen valintaprosessi poistetaan. Valittavat edustajat saadaan suoraan kunkin saaman äänimäärän mukaisesti vaalipiireittäin.
Puolueet ovat eduskunnassa ryhmityksen lähtökohta. Puolueet metsästävät puolueelleen ääniä, jotta ryhmäkurilla saavutetaan puolueen itsensä päättämiä vaaliteemoja ja yleensä lähinnä muita tavoitteita.
Kansalaiset eivät arvosta puolueita, ja ovatkin jäseneroamisaallon harjalla juuri nyt. Puolueet ovat kasvottomia, edustajaehdokkaat taas näkyviä, lupaavia ja jopa karismaattisia. Ihmiset tekevät muutoksia, eivät puolueorganisaatiot.
Uudessa vaalitavassa ehdokkaan saama oma äänimäärä ratkaisee, saadut ehdokkaiden äänimäärät pannaan yksinkertaisesti suuruusjärjestykseen vaalipiireittäin ja vaalipiirille määritetty eduskuntapaikkamäärä rajaa viimeisen läpi menevän - laskennassa ja läpimenossa ei käytetä suhteellisuutta eikä vaaliliittojen haamuääniä toisten eduksi.
Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen - väritön puolue ei saa valovoimaisia ehdokkaita, mutta voivat saada tasaisen käyrän ehdokkaita, jolloin henkilökohtaiset huippuäänimäärät eivät nosta äänikuninkaiksi ketään, joten ehdokkaat asettanut puolue/ aatesuunta ei saa ”oikeutta” saamilleen kaikille äänille.
Peilatakseen tätä puolueen/ aatesuunnan/ kansalaisliikkeen saamaa kannatusta valittuihin edustajiin, lasketaan vaaliäänien ynnäyksen jälkeen kullekin valitulle ehdokkaalle hänen oma painoarvo - ääniluku, oman vaaliliiton saamista kokonaisäänistä.
.
Jokaiselle kansanedustajalle tulee näin oma henkilökohtainen painoarvo äänilukuna itse äänestyksiin eduskunnassa. Toisella edustajalla voi olla 1,6 ääntä, kun taas jollakin on ”vain” 0,85 - esimerkkeinä - suurimman osan saadessa noin yhden äänen. Kuitenkin eduskunnan äänestyksissä nuo pienet äänierot voivat ratkaista äänestyksiä.
Tässä uudessa vaalitavassa kansalaiset saavat välittömämmin omat todelliset suosikit heille kuuluviin ja ansaittuihin painoarvoihin. Kansan valinnat menevät paremmin läpi myös äänestyksissä itse eduskunnassa.
Siis kerrattuna tämä tarkoittaa, että esim. jostain vaalipiiristä nousseet 10 edustajaa ovat valitut suoraan henkilökohtaisten ääniensä perusteella ja sitten kullekin lasketaan oma henkilökohtainen ääniluku haettuna kunkin puolueen/ vaaliliiton kokonaismäärästä tietyllä laskentakaavalla (mm. edustajan saaman henkilökohtaisen äänimäärän osuus kaikista vaaliliiton/ ryhmän kaikista äänistä).
Jokaisella edustajalla on oma yksilöllinen kannatuksensa mukainen painoarvo äänilukuna eduskunnan äänestyksissä. Näin toteutuisi kansan suoratahto ja vaalit tulisivat henkilö- eikä puoluevaaleiksi. Testi edellisen vaalien saaduilla äänimäärillä muuttaa runsaasti ns. viimeisten paikkojen henkilösisältöä, mutta painotus eduskuntaäänestyksissä palautuu henkilökohtaisten äänilukujen jälkeen liki samaksi, kuin se oli perinteelliselläkin vaalitavalla.
Mitä me tästä hyödymme, kun muutamme vaalitapaa kansalaisten todellista tahtoa vastaavaksi. Me hyödymme sen, että juuri nämä ihmiset, jotka kansa on sinne vahvasti halunnut, saavat painoarvoisensa mahdollisuuden vaikuttaa todellisiin päätöksiin, heillä ollen enemmän ääniä kuin niillä, joille kansalaiset vähemmän suosioitaan jakoivat.
Tässä menettelyssä pienetkään äänestyspiirit eivät tule kärsimään, koska maa on jaettu edelleen vaalipiireihin ja kullakin vaalipiirillä on aina kuninkaansa ja kuningattarensa. Tämä uusi systeemi ei myöskään ”sorsi” pieniä puolueita - nyt ratkaisee itse ehdokkaan valovoimaisuusarvo.
Suomi ja maailma ovat muuttumassa. Lähenemme kansalaisyhteiskuntaa, jossa suora kansalaisvaikute kasvaa - kansa ottaa päätöksiä omakseen ja kansalaisäänestykset myös vaalien välivuosina tulevat lisääntymään, näin ollaan enemmän ajan hermolla ja kansalaisten ”iholla”.
Lopuksi on mielenkiintoista se, että tällä uudella äänestys- ja äänilukupolitiikalla eduskunta alkaa muistuttamaan enemmän itse kansakuntaa, joka kuitenkin nämä työtehtävät edustajilleen järjestää. Eduskunta on sinne pääsemistä sekä siellä vaikuttamista ja tämä uusi äänilukuvaalitapa ratkaisee nämä kaksi eri asiaa.
Nyt elämme puolueiden ja niiden koneistojen painottamaa puoluemarkkinademokratiaa, kun taas suoravaikutteisemmassa kansalaisyhteiskunnassa lähenemme välittömämpää kansalaisdemokratiaa. Samalla eduskuntavaalit tulisivat henkilövaaleina mielenkiintoisemmiksi ja äänestysprosentti kasvaisi.
Kuvateksti: Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.
Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
