Paavo Väyrynen esiintyi YLE 1:en suorassa haastattelussa kuin valtiomies. Suomi kulkee raskaiden hallitusvirheiden jälkeen niin syvään lamaan, josta nouseminen vaatii johtajaa isolla J:llä. Kekkosen perintöä kantava Paavo Väyrynen on se mies, joka esikuntineen voi tehdä asialle jotain. —
….
[ … Tamminiemessä istui kaksi miestä vakavana, kun piti tehdä ratkaisuja Suomen hyväksi ja eduksi - vanha hapuileva presidentti Kekkonen ja terhakasti tanhuava nuorukainen Paavo Väyrynen keskustelivat kahden kesken työhuoneen pienessä neuvottelunurkkauksessa - oli kysymys Suomelle tärkeistä asioista — näin kertoo sitkeä huhu Tamminiemestä … ]
.
Paavo Väyrynen on ylivoimaisesti kokenein, vieläkin nuorekas poliitikko seuraavaksi Keskustan uudeksi vanhaksi puheenjohtajaksi. Väyrynen tietää pelit Suomessa ja Venäjällä - olipa Paavo riittävän kauan myös Brysselin juonitteluissakin mukana - vastustettuaan EU:hun liittymistä miltei henkihieveriin saakka.
.
Nyt Keskustalle on huomattava mahdollisuus päästä lautakasa-ahdingoistaan ja Kokoomuksen varjosta. Vanhanen avasi pelin mahdollisesti tietäen värisuoran odottavan jo seuraavista presidentinvaaleista.
.
Pääministeri Vanhanen vetäytyy puheenjohtajuudesta ja pääministeriydestä. Tänään Vanhasen vieressä valtioneuvostossa istuu kuin odottaen hetkeä - ulkomaankauppaministeri Väyrynen - politiikan ikäkausinestori, ja vain 63 -vuotiaana.
.
Suomessa kansa kaipaa vahvaa presidenttiä - Kekkosta, koska hän oli karisma ja kannatti väkeviä arvoja yhteiskunnallisesti, kuten kansalaisten täystyöllisyyttä. Jos homma ei toiminut Kekkonen hajotti hallituksen ja päätti järjestää lopulta uudet eduskuntavaalitkin. Tänään se ei onnistu. Tänään onnistuu kuitenkin moni asia presidentilta - mm. Natoon liittymättömyys, lopullisesti.
.
.
Paavo Väyrynen on kuin onkin uudistaja - koska kokemus ymmärtää uuden ajan virheet
.
Paavo Väyrynen on tänään uudistaja, koska hän haluaa suomalaisten tekevän Suomessa työt. Väyrynen ymmärtää kehitysavun vastuun ja ulkomaankaupan merkityksen maallemme. Väyrynen muistaa opetuksen vaikutuksen kansakunnan osaamisen ja sivistyksen takaamiseksi. Aitosuomalainen työvoima on Väyrysen erityisessä suojeluksessa - näin uskotaan.
.
Jos Keskusta valitsee Väyrysen puheenjohtajaksi, tulee hänestä automaattisesti tämän hallituksen loppuajan pääministeri - hänen arvovalta riittää operoimaan kataiset ja sinnemäet ruotuun, jolloin Keskusta ei ole takaa huutajan asemassa. Väyrysen kokemus on miltei yhtä suuri kuin muiden valtioneuvoston jäsenten yhteensä, jos Mauri Pekkarinen (Kesk.) unohdetaan.
.
.
Väyrynen on Keskustan pelastaja seuraavissa eduskuntavaaleissa?
.
Väyrysen pääministeriys antaa Keskustalle aivan oivan paikan seuraavissa eduskuntavaaleissa, koska Väyrynen on uusi poliitikko sadoille tuhansille äänestäjille, kun mitataan osaamista vaalikamppailussa televisiokameroiden ääressä.
.
Lisäksi Väyrysellä on yksi ominaisuus ylivoimaisena ja se on Kekkosen perintö, mitä hän ainoana nykypoliitikoista kantaa dementoitumattomassa muistissaan. Väyrynen muistaa kuinka Kekkonen ohjasi poliitikkoja isällisen kovalla kädellä - ja tästä suuri Suomen tavallinen kansa tykkäsi ja edelleen tykkää.
.
Mikäli Keskusta voittaa seuraavat eduskuntavaalit Väyrysen johdolla, avaa se aivan uskomattoman värisuoramahdollisuuden Keskustalle. Presidentin vaalit (2012) ovat vuoden päästä eduskuntavaaleista (2011).
.
Väyrynen käy presidentti taistoon ollessaan pääministerinä hallituskauden alun ja voittaessaan vihdoin presidentinvaalit (demarit hyväksyvät Väyrysen todennäköisesti herkemmin kuin Kokoomuksen Sauli Niinistön) - on Keskustalla sekä pääministerin että presidentin tuolit ja tämäkös Keskustan kenttäväkeä riemastuttaisi - paluu Kekkosen aikoihin.
.
Matti Vanhanen avasi tietämättään (todellisista syistä voidaan vain arvailla) puolueellensa jokerikäden, jossa ässät ovat luonnostaan ja juuri nyt, koska ennen kansaa jakanut tohtori Väyrynen oppimisen myötä osaakin olla yhdistäjä, … kuin Kekkonen aikoinaan.
.
.
Juonikas professori Tatu Vanhanen?
.
Keskusta on toki perinselvästi joskus niin juonikas, että saattoihan tämä suunnitelma olla sittenkin Matti Vanhasen isän professori Tatu Vanhasen käsialaa, koska hän haluaa pitää Suomen suomalaisena ja aitosuomalaisille ilman liiallista geenijalostumista.
.
Tässä tapauksessa juonikkuus sallitaan, jos Keskusta uudistaa kertarysäyksellä itsensä myös sisältä ja ottaa oppimestarinsa presidentti Kekkosen teesit ja arvot käyttöön - nimenomaan työllisyydestä, poliitikkojen ja virkamiesten ”valvonnasta” ja maan liittoutumattomuuspolitiikasta, unohtamatta kansan kaipausta vaikuttaja presidentistä. Suomi on tarkoitettu suomalaisille itselleen.
….
.
Adressi Paavo Väyrysen valinnasta Keskustan puheenjohtajaksi —
NATO/NRF - Eduskunta 11. maaliskuuta 2007, Väyrysen myötä Suomen kansan enemmistö saisi samalla sielunrauhan Nato-kortista, sillä se keskustelu loppuisi turhana, koska kansa on siitä jo riittävästi keskustellut ja vakaan mielipiteensä sanonut. Kokoomuspiina tältä osin päättyisi.
Suurin osa suomalaisista kuuluu verotusoikeutta kantavaan evl-kirkkoon. Kirkko löyhentää nyörejään, ja sallii ominaisuuksia, joilla ei ole elinkelpoisuutta. Käytännössä kaikki haluavat kuollessaan siunattuun kirkkomaahan - pitäisikö kirkosta eronneita laskuttaa siunatusta maasta todellisilla neliöhinnoillla, vai testamenttaavatko ”pakanat” tomumajansa kierrätykseen mädättämölle tai sitten energiajakeeksi kunnan polttolaitokselle…
—
[18042006] Suunnitelmallisesti kansalaisia informoiva Helsingin Sanomat, NYT -liitteessään räväytti julkituonnin ja mielipidevaihdon lakialoitteesta (kirkon lopullinen erottaminen valtiosta), jolle ei ole kannatusta juuri missään.
Uskonnonvapaus on Suomessa tosiasia ja jokainen voi erota halutessaan ”valtionkirkostamme”. 85% suomalaisista kuuluu kristilliseen kirkkoon. Kristillisyys tavallamme sopii meille ja ”pahinkin” pakana viimeisen hetken lähestyessä nöyrtyy siunaukseen, toivona vähintään mielenrauha.
. Ylemmässä kuvassa erittäin kuuluisa Ortodoksikirkko Moskovan Punaisella torilla Kremlin muurin läheisyydessä. Suomi on pitkään ollut läntisen luterialaisuuden ja itäisen ortodoksisuuden välissä. Karjala, niin nykyinen kuin menetetty, on herkemmin itäisille vaikutuksille alttiina. Ei ole syytä väheksyä tai korostaa kumpaakaan suuntaa, vaan ihmiset valitsevat itse lohtunsa ja helpotuksen lähteet. Kuvan kirkko oli sitä kuvattaessa 22. toukokuuta 2005, klo 20:40 (Suomen aikaa) erinomaisessa kunnossa. DSC_5696.JPG./60s, f3.8, 33mm.Photo by Ilu 2005. Nikon D70.
.
Koskettava muistokirjoituslaatta Savonlinnan Pääskylahden hautausmaalta, kuvattu useina vuosina viimeisten 15 vuoden aikana, sillä kirjoittajan lähiomianen on haudattuna tälle hautausmaalle jo vuonna 1989. Kuvan taulun lauseiden mukaisesti voisimme muistaa lähimmäisiemme Hyvän Tahdon Eleet ja Teot, jotka niin useasti jäävät huomaamatta omien, mielestämme erinomaisten, saavutusten varjoon. Suuri Kirja on opettanut huomioimaan muita kuin ajattelee itselleen olevan hyvän ja toiveena toisten taholta. Photo by Ilu 2006, Nikon D70.
…
. Ihminen tarvitsee jonkun mihin uskoa, kun mieli ei riitä kaikkea selittämään arkijärkevästi
Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (mm. New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006). ”Sosiaaliturvattomassa” USA:ssa uskontokuntien vapaaehtoisella avustustoiminnalla on merkittävä asema hädänhetkellä.
Suomessa Kirkon Ulkomaanapuun ja Punaiseen Ristiin luotetaan eniten. Meillä lapset kastetaan suurimmalta osin papin läsnäollessa, miksi? Naimisiinkin me haluamme kirkossa, miksi? Kuolinvuoteella moni jumalan kieltäjä nöyrtyy ja kutsuu jatkoelämän toivossa papin paikalla, vähintäänkin sopiakseen maatumisensa tapahtuvan siunatussa mullassa.
Uskonto on hyve ja hyveen tunnustus luo inhimillisyyttä tähän yltiöoptiopublikaanien, massakuponginleikkaajien ja qvartaalien pinnallistamaan maailmanmenoon. Uskonto luo lohdun syrjäytyneelle. Kirkoissa ja seurakuntasaleissa istuu sunnuntaisin moni unohdettu yksinäinen; hänen saadessa avoimien pääsymaksuliputtomien ovien päiviltä huomiota itse sytytettynä ja taivaallisen valon avustamana toivosta kohdata jokin, johon voisi kuulua ja samaistua.
Uskonto on kehittynyt länsimaissa ”miekka ja risti” ajoilta suuresti tasapainoittavaksi instituutioksi köyhän ja rikkaan yhteisessä maapallossa. Viimeisessä ”yksiössä” eivät taselaput ja avustavat päätösviennit helpota ja tuo huomisen ”varmuutta”.
Rikkainkaan kulutusjuhlija ei tunne turvallisuutta lopullisen lähdön matkalla, meklaroidusta sijoitussalkun pulleudesta huolimatta. Viimeisen option tasearvo määräytyy aivan muilla arvoilla, siihen ei vaikuta maallinen sijoitus, kuin korkeintaan arkun maatuviin pintamateriaaleihin.
Sijoitushaukka ja ”tuottoa korolle”-elämänkatsomus kohtaa viimeisen kysymyksen, johon hän ei pörssikurssianalyyseistä lohtua saa, lopullinen ”sijoitustieto” jää arvoitukseksi. Henkinen epävarmuus tyydytetään nöyrtymisenä sen ainoan ”markkinavoiman” edessä, epätietoisuuden kalvaessa osuuksista, mitä kohtalo on varannut. Uskonto tuo tyyneyttä kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.
Vapaassa maailmassa valinta on ihmisen. Valinnoissamme me olemme kuitenkin yhteisö, jossa tulisi huomioida lähimmäinen. Uskoi ihminen Jumalaan tai ei, niin uskonnon opetus lähimmäisen huomioon ottamisesta luo osallistumista ja oloa yhdessä niin ”pakanalle” kuin tosiuskovaiselle.
Uskontoa ei voi kyseenalaistaa, koska jos yksikin siihen uskoo, on se hänelle pyhä. Toisen pyhän arvostaminen, kuten itsensä pyhää haluttaisiin arvostettavan, luo kunnioitusta ja helpottaa yhteisissä päätösvalinnoissa. Markkinatalous on maallistanut elon.
Arvoasetelmat pohjaavat kykyyn kuluttaa ja ansaita. Kähmintä ähkyilijöistä on tullut itseriittoisia, minkään riittämättä heille. Suuressa kirjassa opetetaan, kuinka niukkuutta voidaan hyvällä tahdolla jakaa tasaisesti, sen riittäessä kaikille. Tuo suuri kirja on ensimmäinen lakiopas ihmisille - ihmisen kirjoittamana, ottamatta nyt kantaa sen henkeytyksestä tai hengettömyydestä.
Uskonnon merkitys on ihmiskohtainen ja sen valinnan tekee kukin oman tietämys- ja tunnetason mukaisesti. Suurinkin professori tietää kuinka vähän hän itseasiassa tietää. Uskonto ja usko omaan hartauden valintaan antaa helpotuksen tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä.
On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme. Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota. Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö.
Kansa valitsee edustajiaan mieltymysten ja mainoksien kuin mielikuvienkin mukaan. Eräät edustajat ottavat tavaksi arvioida muita maita, kansoja ja kulttuureja, olettaen, että meidän länsimainen demokratiakäsite ideologiana on kaiken kattava ja kaikille suotava. Olisiko vihdoin meidänkin ymmärrettävä, että edustajan tehtävä on vaalia äänestäjiensä käsityksiä ja päämääriä, mitä heille on tullut luvatuksi, kun tarjolle on asettunut? —
”Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat kansanedustajat yrittävät pokata uutta valtakirjaa kansalaisilta seuraaviksi neljäksi vuodeksi” - Samalla tavalla kuva ikkunan kautta peilaa filosofisesti aina harhaa, jossa väliaines muodostaa kuvitelmia ja luuloja sellaisesta jonka todellisuus ei vastaa käytäntöä…
…
.
[Kesäkuu 2006 — Eduskunta ja nimenomaan naisten äänioikeus täyttivät vuonna 2006 100 vuotta - suurin juhlallisuuksin. Eduskunta kohotteli kerrankin yhtenäisenä joukkona parlamentarismin tärkeyttä ymmärtäen nurkan takana kurkistelevan suoran kansalaisvaikuttamisen.
Edustajat ovat tunnetusti kansalaisten antamilla luottamuslipuilla edustamassa nimenomaan omaa yhteenkuuluvuusryhmäänsä, tai ainakin näin pitäisi olla.
Vihreiden eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautala käytti juhlaistunnossa hyväkseen puheenvuoron, joka esitti tuntemuksia itänaapurimme parlamentarismin tilasta. Tähän Hautalalla oli täysi oikeus, sillä kansanedustajalla on omaehtoinen puheitsenäisyys perustuslain mukaisesti. Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat edustajat nöyrästi yrittävät pokata kansalta uutta valtakirjaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi.
Toinen kysymys Hautalan puheessa oli se, oliko kritiikkipuheenvuoro juuri juhlaistunnossa korrektia. Heidi Hautala on ennen puhetta tämän arvioinnin hyvin huolellisesti punninnut, sillä hän edustaa vihreiden poliittista eliittiä.
Edustuksellisuus on jäänne ajoilta, jolloin ei ollut informaatiologistiikan välineitä suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Useasti kuulee kabineteissa puhuttavan, että nykyisen yhteiskunnan ollessa niin monijakoinen, ei suoraa määräysvaltaa voi antaa helposti mediaohjattavalle kansalle. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta on koko kansa pienoiskoossa miinus äänestämättömät. Edustuksellisuus suuressa salissa ei koskaan luotsaa koko kansan tuntoja.
Vaaleissa äänestämättömät ovat yhtä kuin ihmiset suoran kansalaisvaikuttamisen ulkopuolella. Jokainen ihminen ottaa osaa kansalaisvaikuttamiseen, jopa tahtomattaan, tekemällä ostopäätöksiä.
Markkinatalous yrittää kaikin keinoin ymmärtää päätökset, saadakseen huomisen kauppoihin juuri sitä, mitä kansa haluaa. Mainosmanipulaattorit hoksasivat voivansa vaikuttaa myös ennen ostopäätöksiä, tekemällä huomioarvoisia osto-ohjaussignaaleja televisioon, lehtiin ja nyt myös nettiin. Näin kansanvaltaan syntyi ohjaava mekanismi vaikuttamaan haluihimme.
Tämän päivän puolueiden ja/tai langattomuuden ”kaamea kapula” voi ratkaista suoravaikuttamisen. Nokia ja muut kapulayhtiöt suunnittelevat kilpaa taskulaitteita, mobilaattoreita, joilla ollaan ”jatkuvasti yhteydessä kaikkeen”.
Ostostapahtumat syntyvät suunnittelulla tai pikaistuksissa. Lait ja asetukset syntyvät 200 ihmisen voimin 4-vuotiskausin edustaja-aloitteista ja virkamiesvalmistelijoilta. Nämä laki-impulssit tulevat aina viiveellä käsittelyyn ja päätöksiin; tuota viivettä voidaan myös kutsua harkinnaksi. Lain laatiminen suoralla kansalaisvaikuttamisella on käytännössä tänään mahdotonta.
Suora kansalaisvaikuttaminen on juuri nyt ostopäätöksiä, jolla ohjataan markkinataloutta. Kansanedustajille suora vaikutekanava kansalaisiin on informaatiologistiikkaa eli äänestäjän jatkuvaa hyväksyntää ohjaavana elementtinä ja työnantajana omaan edustajatyöhönsä.
Edustaja voi olla kansalaisen ”iholla” jatkuvasti oman yhteenkuuluvuusryhmänsä puitteissa. Kansanedustajan tulisi olla vastaanottavainen jatkuvaan suoraan kansalaisvaikuttamiseen, jotta työ suuressa salissa peilaa joka hetki kansalaistuntoja.
Kansalaiskyselyt lakien ja asetusten eri valmisteluvaiheissa voisivat ohjata lähemmäksi edustajia itse kansan suuntaan. Nykyaikaiset kapulat ovat jo huomenna tekniikaltaan sellaisia, että on turvallista ja yksiselitteistä kysyä kansalaisten näkemyksiä.
Systeemi voisi olla alussa vapaaehtoinen jokaisella kansanedustajalla itsellään. Edustaja voisi pitää jatkuvasti yllä vuoropuhelua oman yhteenkuuluvuusryhmänsä kanssa. Jokaisella voi olla omia kommunikaatiotekniikoita kysyttäessä mielipidettä huomisen päivän käsittelyyn tulevista asioista.
Edustuksellisuus liukuu enenevässä määrin suoravaikuttamiseen ja edustajan nelivuotiskausi on joka aamu kansalaisarvioinnissa, vähintään modernisti pitäen kvartaaliluottamusmittauksia muistutuksena luottamusvaltakirjan antajilta.
Samalla saadaan kansalaisaktivismia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ohi puoluekoneiston. Ehkä tulevaisuudessa kansalaiset itse kapuloillaan asettavat myös ehdokkaat ennen varsinaisia vaaleja. Nyt ehdokasasetteluun osallistuu vain murto-osa kansasta.
Ilkka Luoma
JK.
Heidi Hautala arvioitsijana, kun UPI-FIIA julkisti kirjaa Venäjän demokratiakehityksestä ja siihen puuttumisesta! —
(Satamalakko napsahti päälle - AKT:n puheenjohtaja Timo Räty toimii SAK:n pioneerina ja samaan aikaan slovenialaisen entisen perikommunistin Slavoj Zizek ´in*/ kannatus kasvaa älyllisen pohdinnan immateriaalisessa maailmassa - [kirjoitettu 4.3. -10 ~ 05:27])
.
[ … duunari ihmettelee irtisanomisilmoitus näpissään ja kuukauden tai parin lopputili kourassaan - kuinkas tässä näin kävi? Saksassa toveri saa irtisanomisen jälkeen usein koko vuoden palkkapussin hanskaansa. Suomessa hanska pannaan naulaan tai sitten se on hukassa … ]
.
Mitä yhteistä on Timo Rädyllä ja entisen Jugoslavian kommunistilla, nykyisellä filosofilla ja psykoanalyyytikko Slavoj Zizek´llä? Päällisin puolin ei mitään - mutta onpas kuitenkin. Molemmat haluavat kapitalistiselle ja maattomalle rahalle ja näyttö- sekä vertailutaloudelle suitset suuhun. On kysymys kansajoukkojen vallankumoksesta ja henkisestä terrorista 1/.
.
Helsingin Vuosaaren jätekukkulalta kuvattu näkymä Vuosaaren satamatyömaalle. Kuvan betonimuuri (kuvassa yläoikealla) erottaa Sipoon metsät ja kaupallisen huomisen kuhinan, kun satama aukeaa kulutuksen keskipisteeksi logistisena määräsatamana mm. pääkaupunkiseudun loputtomille tarpeille. Tänään tämä rakentamaton satama on ahtaajien osalta lakossa - oliko koko satama tarpeellinen juuri tässä kohtaa Suomelle?
…
.
Zizek kannustaa terroriin ja vallankumoukseen kapitalismia vastaan. Räty taas kannustaa joukkojaan taisteluun irtisanomissuojasta, kun palkkakin satamissa ylitöineen on jo parempi kuin keskimäärin Suomessa.
.
Suomi käy työn uudelleenjaon taistelua muun EU-Euroopan kanssa idän mahtimaata Kiinaa vastaan. Työmme ovat laajalti karanneet halpahintaisten toverien Kiinaan. Näin olemme hinnoitelleet itsemme vapaaehtoiseen kehitysmaarahoitukseen nostaen hiljalleen kiinalaisen liukuhihnaduunarin palkkaa.
.
.
Meillä Suomessa ei ole duunaria eikä kohta toveriakaan
.
Meillä ei Kiinaan nähden enää ole toveria eikä duunaria. Meillä palkat ovat riittävät ja ”liikaakin” jo useilla aloilla, kuin myös päälliköillä ja johtajilla, joiden palkka- ja palkkiopussiahneus ylitti piintyneemmänkin ammattiliittolaisen sydämentykytyksen. Maallinen näyttö-ahneus oli meidän ylläpitävä motto taisteltaessa elintasosta ja materiaalisesta hyvinvoinnista. Hyvinvointi äityi osaltansa rasvakerroksiksi vyötärölle ja kansantaloussairaudeksi II -luokan kansalaisdiabeteksenä tuleville vuosille.
.
SAK joutuu uudistamaan itseään kuin koko vasemmistoleiri. Demarit löytävät aatteettomat vasemmistoliittolaiset ja yhdistyvät. SAK kerää voimia kahtiajakaantuneesta kansakunnasta, jonka kokoomusjohteinen hallitushegemonia vedenjakajalla näköalattomuuttaan loi - ymmärtämättä, että vain yhtenäinen kansa jaksaa hoitaa sille työnnetyt ongelmat ja vastuut 2/.
.
.
Ammattiyhdistysliike ottaa hanskan kauniiseen käteen
.
SAK uudistuu ja hyväksyy palkkojen totaalileikkaukset, jos ovat uudistajia. Mikäli eivät uudistu, syntyy jäsenkato ja kansakunnan lopullinen kahtiajako on arkipäivää. Kansainvälinen työn uudelleenjako ajaa meidät palkkaleikkauksiin 3/ - kaikki yli 2.300 euron palkat alenevat, kaikki yli 1.900 euron eläkkeet laskevat, kaikki osingot menevät suuremmalle verolle ja yliyltiöoptiot jäävät historiaan kansakuntarikoksena työtä tekevää ihmistä kohtaan.
.
AKT Timo Räty pannee nopeasti Suomen vientitoiminnan polvilleen ja tämän laskun maksaa kansakunta, eivät ahtaajat, eivätkä heidän työnantajansa. Räty taistelee nyt irtisanomissuojasta. Suomessa on helppo heivata yt-karusellista toveri mäkeen ja luiskaan vain kuukauden parin irtisanomisajan puitteissa. Toveri Saksassa nauttii jopa vuoden mittaista suojaa etsiessään kadonnutta onneaan ja työtä.
.
.
Taistelu on alkanut - toverit täällä ja Zizek siellä
.
Taistelu on alkanut. Ennen se olisi ollut Paperiliitto ja Jouko Ahonen, nyt se ei onnistu, kun uusimpiakin paperikoneita puretaan ja siirretään kaukoitään ja Kiinaan - paperin keksineeseen maahan. Räty voi tapella, hänen töitään ei voida viedä Kiinaan, vain siirreltävien tavaroiden valmistus voidaan viedä, no eipä sitten ole ahtaajallakaan hommia - kyllä siinä mieli ahdistuu.
.
Liksoja alemmaksi, lisää kansainvälistä kilpailukykyä - yhteishenkeä ja työnantajaltakin ymmärrystä, että päälliköiden, johtajien ja omistajien tuloja voidaan myös säätää alemmaksi yhteisen hyvän nimissä. Vastineeksi toverin palkka-alenemalle lisätään irtisanomissuojaa, jolloin tunne turvallisuudesta kohenee, olemmehan turvahakuista kansaa, kuten muutkin.
.
.
Zizekin vallankumous?
.
Zizek jakaa ohjeita vallankumoukselle. Zizek kehottaa taistelemaan kapitalismia vastaan - taistelua ylisuurien tuloerojen kaatamiseksi. Taistelua maatonta ylikansallista rahaa vastaan, taistelua pienen ihmisen puolesta. Slavoj kehottaa luottamaan suureen kansaan - ”kyllä kansa tietää”, julisti Timo Soinin (PS) oppi-isä Veikko Vennamokin.
.
Timo Soinin pitäisi tietää, että kansakuntaa ei johdeta haukina kaislikoista. Melonin kokoisilla sierainherneilläkään ei estetä kuin hajuaisti tuntea kansalaisen tuskanhikeä nenässään - tässä vedenjakajalla olevassa kansakunnassa, missä seuraava eduskunta joutuu korjaamaan kaikki nykyisen hallituksen tekemät virheet4/.
Kansalaismielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio -
Tieteiden talossa [ http://www.tsv.fi ] pidetystä esitelmätilaisuudesta, jossa käytiin seikkaperäisesti läpi uudelleen lämmitettyä kommunismiaatetta Slavoj Zizek´in arvoin ja filosofioin - alustajina Hanna Kuusela (väit./Lontoo) ja Kimmo Jylhämö (Voima -lehden päätoimittaja) — kuvat copyright by Ilkka Luoma 2010 - Nikon D3.
[ … Helsingin Sanomien vakiokolumnisti Olli Kivinen riemuitsee historian takaa perinteen painolastit nilkoissa Kekkos-vihaisena ajoilta, ”jolloin puhuminen oli kielletty”. Onko leukojen louskuttelu vapauden ja kriittisen keskustelun arvopohjaa, ymmärtämättä mitä kielellinen muotoilu voi kokonaisvahinkona aiheuttaa …]
2007 - Helsingin Sanomat innostui mittauttamaan Nato-asenteita sekä mielipiteitä Venäjästä. Se oli rehellistä peliä se. Mutta mitä oli se peli, mitä otsikoilla ja bouldauksilla haluttiin sanoa: ”Vieläkin Nato-vastaisuutta, — epävarmojen kansalaisten määrä noussut”.
Kansainvälisissä lentonäytöksissä eri maiden ilmavoimien lentäjät mittelevät taidoillaan - suomalainen hävittäjälentäjä ei häpeä minkään maan kolleegoidensa joukossa. Kuvassa amerikkalaisen Stratotanker tankauskoneen siiven alla Falconit, Miraget ja Suomen Hornetit, takana vielä kurkistelee Suomen harjoitushävittäjät Hawkit. Kuvan yläreunan siipi kuuluu USA:n Ilmavoimien tankkauskoneelle, joka oli ensimmäistä kertaa vierailulla Suomessa [Boeing KC-135 Stratotanker].
…
.
Todellisuudessa pidemmällä tarkastelujaksolla Hesarin mittauksessa ei epävarmojen määrä ollut muuttunut nimeksikään. Todellisuudessa kansakunta äänestäjinä ilmaisee koko ajan vuodesta toiseen selvää viestiä poliitikoille: ”Pitäkää sormet erossa Natosta, ja ei Venäjä meille niin paha karhu ole”, - sitä vastoin poliitikot annettua mandaattia vastaan Russia kolmanteen ilmaisuilla pikkunäppärästi lohkoilevat, kosiskellessaan omia mieltymyksiään.
Tosiasia on se, että niin Helsingin Sanomat kuin huippukolumnisti menneiltä aikakausilta yrittää ahtaa suomalaisille Nato-viestiä kuin käärmettä pyssyyn. Kansa ei Suomessa Natoa halua. Kuinka monta kertaa se täytyy tarkistaa ja mitata?
Onko tilanne sama kuin aikoinaan ”kaikenmaailman kivisten” ilakointi, kun Urho Kekkonen ystävyyttä alvariinsa todisteli villasikajahdeissa tovereille Neuvostoliitossa? No, jos galluppeja jaksaa tehdä jatkuvasti niin saattaa sinne tilastovirheen kautta pujahtaa otsikointi: ”Suomen kansa muutti linjansa, nyt halutaankin Natoa enemmän”.
Venäjän karhua herätellään kaikesta pienestäkin, venäläinen sotilaskone lensi liki Norjan rajaa - se on uutinen ilmaistavaksi turvallisuushaasteena. Miksi media on mennyt pienen klikin vipuun tekemällä Venäjästä pelotetta ja Natosta pelastajaa.
Maailmanlaajuisesti ajatellen Nato/USA lienee suurempi uhka kuin Venäjä. Ketkä ovat juuri nyt Irakissa, onko Irak ollut menestys? USA:n kansa haluaa sotilaansa Irakista pois. Milloin presidentti George W. Bush kuunteli kansaansa?
Kuunteleeko Suomessa nykykykyhallitus milloin valitsijoitaan? Kansa ei antanut mm. Kokoomukselle mandaattia sormeilla kysymyksiä Natosta pakkopullana. Kokoomus tietää, että vaalivoitto tuli pitkälti Sauli Niinistön äänestäjiltä, ja se ei riitä korskeiluun nokkeluuksilla turvallisuushaastepuheina USA:ssa.
.
Niin huomion kipeitä me ei olla kansakuntana, että rähmällään tarvitsisi olla (kuten ennen) - ei USA:n suuntaan, kuin ei Venäjänkään. .
Miksi muutamat suuret mediat yrittävät kaikin keinoin survoa ajatuksia kansan mieliin? Eikö media luota heidän kulunsa maksaviin lukijoihin? Tarkkaavainen lukija huomasi heti tiistain Helsingin Sanomista, että otsikointi, 2.sivun kolumni menneitä ajoilta oli tarkoitushakuista häivemanipulointia tehden Venäjästä uhan ja Natosta pelastajan. Meillä suuri kansa on tiennyt koko ajan mikä on vapaata arvokeskustelua mm. Venäjästä, kuin myös USA:sta.
Nyt voidaan sanoa - kuuluisan sanotun sanan mukaisesti: ”Kyllä kansa tietää…” - se on juuri niin. Iloksemme vikuroivista kolumneista ja otsikoista huolimatta HS ilmaisi jutuissaan koko totuuden kunhan jaksoi kaikki rivit lukea.
Kyllä kansa ”luki” ja ymmärsi Häkämiehenkin koko jutun - se vain oli ytimeltään niin häkellyttävän lyhyt - muu oli pehmennystä, kun huomasi ylittäneensä normioituneet rajat. Kansainväliseen politiikan hoitoon ei kuulu pontevoituminen kerkeäksi suuren edessä kieli sinipunaisena. Suurta viisautta on katsoa kaikkiin suuntiin pyllistämättä kenellekkään.
Teksti
Suomi jäi Talvisodassa yksin 1939. Jatkosodassa Kolmas Valtakunta auttoi omista lähtökohdista myös Suomea ratkaisevasti Neuvostoliittoa vastaan. Kuvan rynnäkkötykkivaunu osallistui kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Suomi pelasti viime kädessä itse itsensä, taitavasti. Emme tarvitse Natoa tänään - ja tämän suuri kansa tietää.
Teksti
Helsinkiä puolustettiin Neuvostoliiton pommikoneita vastaan mm. saksalaisten toimittamilla 88-millisillä ilmatorjuntatykeillä. Sulkutuli toimi erinomaisesti ja pääkaupunki säilyi hyvin helmikuun 1944 pommituksista huolimatta. Pienenä kansana Suomen oli luotettava itseensä. Niin on nytkin: Turvaamme itseemme, osaamiseen ja riittävän vahvaan ja moderniin armeijaan, joka pohjaa taistelutahtonsa asevelvollisuuslaista. Suomen ei tule ”koskaan” luopua varusmiesarmeijasta. Suomi ei tarvitse Natoa.
Teksti
Suomi sai muutamia Hawker Hurricane II C hävittäjiä Englannista, mutta nämä koneet eivät suuria saavutuksia taisteluissa saavuttaneet. Pääpaino erityisesti 1944 ilmataisteluissa oli Saksasta ostetuilla/ saaduilla Messerschmitt Bf-109 hävittäjillä. Kuvan kone on todellinen harvinaisuus, se on alkuperäisessä kunnossa! Moni ulkomaalainen kuvautti itsensä jostain syystä sinisen hakaristin vieressä. 19. elokuuta 2007 - Senaatin tori, Hki - Veteraanijärjestön 50 vuotisjuhla.
Teksti
Kaukoidästä tullut nousevan Kiinan kansalaista kiehtoi suomalainen sotilas täysissä varusteissaan - halusi kuvauttaman itsensä juuri tuossa paikassa. Suomalainen itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus sotilasliitoista lähtevät riittävän suuresta asevalvollisuusreserviarmeijasta, moderneista varusteita ja aseista sekä kansallisesta hengestä kuin myös erikoisjoukoista. Suomi ei pelkää Venäjää, Suomen ei tarvitse kumarrella USA:ta, eikä Suomen tarvitse liittyä USA:n johtamaan Natoon. Tämän Suomen kansa tietää, lukuisat gallupit sen todistavat vuodesta toiseen kolumnistien ja Helsingin Sanomien jupinoista huolimatta.
Teksti
Saksalaisen Zundapp sotamoottoripyörän erikoisasiantuntija selostaa YLE:lle mitä tuo pyörä on historiassaan nähnyt. Pyörä on alkuperäinen ja tuolloisen maailman parhaaksi kehuttu. Suomi sai runsaaasti apua Saksasta kun hätä oli suurin 1944 kesällä. Tuolloin Suomi ei ollut yksin, ei ollut myöskään tiukasti liittoutunut, vaan piti ”pienen hajuraon saksalaiseen hapankaaliin” - ollen kuitenkin aseveli aina Lapin sodan alkuun saakka. Tänään Saksa on Natossa, mutta halunnee rakentaa EU:lle hiljalleen oman liittonsa ottaen ”hajuraon” USA:n Natoon… Suomen ei tarvitse enää loppusuoralla olevaan Natoon liittyä.
Teksti
Neuvostoliitto aseisti armeijaamme kymmeniä vuosia, mm. kuvan kevyt panssarivaunu on entisen Neuvostoliiton arsenaaleista, oli esillä Senaatintorilla 19.elokuuta 2007. Suomella on kautta aikain ollut erityissuhde itään, niin myös tänään. Ei auta pullistella nokkelilla sanan käänteillä maapallon toisella puolella, kun realismimme on itäisellä rajalla välittömästi. Suomalainen on osannut arkipolitiikan itään ja Venäjä on meidän taloudellinen mahdollisuus, mutta ympäristöllinen haaste, jopa uhka, johon voimme antaa oman panoksemme myymällä maailman parasta ympäristöosaamistamme, mm. Pietariin. Kauppa sujuu hyvin, kun emme huoli sen hidastajaksi Nato-kytköstä.
Teksti
Suomen hallituksen ei tarvitse kosiskella USA:ssa. Kuvan kolmiyhteys on ollut rautaa, verta ja hätää, mutta myös maailmanhistorian suurimpia taisteluita. Saksalaisen rynnäkkötykin takana on Venäjän tsaarin patsas ja tämän takana Suomen Valtioneuvoston linna. Saksalla on suuri kohtalonyhteys Suomeen, historiassa. Tänäänkin kauppamme Saksan kanssa on merkittävää ja Saksa on EU:n ainut maa, joka voi sanoa juuri kuten haluaa Venäjälle. Venäläinen tietää mitä Saksa osaa ja mihin se pystyy. Suomen etu on pitää hyvät suhteet niin Saksaan kuin Venäjälle.
Teksti
Kuvassa esiintyy kaikki se mihin Suomen kansa luottaa vakaasti: Armeija, poliisi, koulutuslaitos ja suomalainen henki, joka vie läpi ”vaikka harmaan kiven” Suomi muistaa tahtotaistelunsa 1944 ja pienoisen ihmeen - Ihantalan ihmeen, jossa ainut ulkoinen auttajamme oli Kolmas Valtakunta, erityisesti Kuhlmeyn lento-osasto, jonka suorituksia ei vieläkään tarkasti arvosteta ja laajasti tiedetä.
Teksti
Senaatin torilla tarjottiin filmidokumenttia Ihantalan ihmeestä kesältä 1944 19. elokuuta 2007, jossa Suomen mies teki mahdottomasta mahdollisen - Neuvostoliitto ei pystynyt tuolloin käsittämättömällä ylivoimallaankaan lopullisesti lyömään Suomen sotilasta. Taistelussa kerrotaan saksalaisten lentäjien tuoneen taistelutahtoa, siksi tehokkaita he olivat. Suomi ei ollut liitossa, mutta sillä oli aseveli, joka auttoi ratkaisevalla hetkellä - syntyi Ihantalan ihme, jota kansalaiset kuvassa hiiren hiljaa katsoivat. Tunnelma oli harras ja kunnioittava. Olisi suuri loukkaus sotiemme veteraaneja kohtaan viedä kansakuntaa väkisin pienen klikin voimalla Natoon ja liittoutumaan, jolloin oma itsenäinen päätösmahdollisuus romutettaisiin. Suomi luottaa itseensä, ei väärin vikoroiviin hallituksiin tai menneen aikakauden kolumnisteihin ja mediaan.
Teksti
Erittäin yksityiskohtainen kuva amerikkalaisesta USAF ohjuksesta - Sidewinderistä, jolla on tuhottu vihollisten lentokoneita Vietnamista Irakiin. Ohjusta on tehty kymmeniä versioita ja osoittaa USA:n maailman mahtia ja suurinta uhkaa koko ihmiskunnalle vapauden messiaana, jossa kaupallisuus materia- ja energiavirtoineen uudelle mantereelle on koko systeemin sielu. Sota on väline turvaamaan kauppa - hyödyiltään yksipuolinen kauppa ja suunta. Sidewinder kulminoittaa hyvin amerikkalaisen valtahegemonian ja todellisen päämäärän - tuleeko meidän liittyä USA:n johtamaan Natoon, jossa olisimme vain yksi pieni osa valtakoneistoa ilman omaa päätösvaltaa?
[ … Viro oli virolaisina pitkään altavastaajana ja nieli kiukun ja alistamisen. Nyt entinen valtaa pitänyt on ajautunut alistamiseen uuden enemmistön taholta. Kuitenkin nykyinen vähemmistö on rakentanut Viroa tavallansa omista ihanteista ja lähtökohdista - mutta asiat eivät enää kohtaa, erilleen kasvu kiihtyy? … ]
. Heti Tallinnan sataman vieressä on mahtava rappeutumassa oleva kolossi jäähalleineen ja konserttisaleineen. Betonirakennelma on muisto Neuvostoliiton ajoilta, jolloin oli vallalla aikakautinen mahtipontisuuteen perustuva tapa rakentaa ja osoittaa vahvuutta ja pysyvyyttä. Nyt tämä betonilinnoitus rapistuu hoidon puutteessa viestittäen valtaenemmistön tahdosta murenevaa aikakautta, jota ei haluta muistella, mutta halutaan muistutella.
.
.
Uskontojen kirjoa, kaikille jotain, ei niin itse uskontonsa nimi, kuin se, mihin oikeasti haluaa uskoa ja turvautua - se tuo lohtua epäonneen ja yksinäisyyteen, joka jäytää niin Tallinnassa kuin Helsingissäkin - yksinasuvia on Suomen suurimmissa kaupungeissa jo 40% koko asukasmäärästä, tosin kaikki eivät tunnusta tai tunnista yksinäisyyttään, ovatpa jopa onnellisia riippumattomuudestaan. Virossa on vahva kahtiajako, niin kansallisuuksissa kuin uskonnoissakin - vaikka molempien Jumalat lienevät yksi ja sama.
.
.
Tällä areenalla voisi iloita ja riemuita, ainakin 10.000 kuulijaa jollekin yhtenäisyyden ja ystävyyden bändille, paikka olisi erinomainen esiintymisestraadi.
.
.
Raha tuoksuu jo Vanhaan kaupunkiin saakka, sillä elintasorikkaat ostavat asuntonsa sieltä - se on ikäänkuin muodikkaampaa ja antaa hyvän osoituksen ostovoiman hankinnastaan.
.
.
Yhteiskunta jakaantuu myös Virossa vapaan markkinatalouden myötä - rahalla on valtaa ja rahalla pääsee. Hintataso ulottuu kohta Helsingin hintalappuihin. Kromatut linnoitukset maksavat ja kauppiaat hamuavat vuosisataisten hansalaisten tapaan kymmenyksensä hinnoista - siis voittoina, tosin voitot kasaantuvat entistä harvempiin taskuihin.
.
.
”Jumalan säde” saapuu kirkkoon pelastamaan köyhiä ja vaivaisia, näin ainakin hurskaiden ihmisten kasvoilta oli luettavissa - kuinka kaksinaamaisia osa noista kuvan palvelijoista oli, jää jokaisen omaan omatuntoon merkkinä omasta yhteydestä kunkin kaikkivaltiaaseen.
.
.
Moni kirkosta tulija osoitti huomiota köyhää kansaa kohtaan ja pieni almu ropsahti voirasiaan. Almujen pyyntö saattoi olla ainut keino syrjäytyneille ihmisille, joiden elämä on juuri yhtä arvokas kuin kuninkaiden ja presidenttienkin. Arvelisi ahneille ihmisille syntyneen omantunnon tuskia huomatessaan, kuinka maailma kohtelee meitä epätasa-arvoisesti. Köyhyys ei ole rikos, se voi olla silti kuitenkin ihmisen sielun ja omantunnon ylpeyttä lähimmäisenrakkaudesta, joka ei ole hintalappuja tarvinnut.
…
.
Onko venäläisyys niin suuri uhka, uhman kohde ja koston keskipiste, että vanhan vallan momumenttiakin pitää rapistuttamalla purkaa? Mikä aiheuttaa vuosikausien vastakkainasettelun?
.
Ihmisen elo kaikkialla on aika-ajoin tapahtuvaa vastakkainasettelua, jotta saataisiin omiin joukkoihin yhtenäisyyttä ja yhteistä kohdetta kohentamaan omaa itsetuntoa ja edesauttamaan päämäärien saavuttamista.
.
Virossa tapahtui laulava vallankumous ilman suurta verenvuodatusta. Muutos vanhasta oli miltei kivuton. Se oli rohkeutta, mihin pieni kansa uskalsi ottaa osaa ja johon Suomi ei reagoinut niin nopeasti kuin olisi voinut tehdä - olimme varovaisia, varjelimme omia etujamme, olimme siis pelokkaita siitä, mitä suuri ja mahtava Neuvostoliitto voisi tehdä.
.
Virolaiset saivat itsenäisyytensä, kuten pitikin, mutta samalla uusi enemmistö ja valta sai vähemmistön, joka elää tavallansa ja historiaansa sekä tapojaan kunnioittaen. Virolaiset ovat nostaneet elintasoaan olemalla markkinatalousmaisempia kuin konsanaan me suomalaiset. Viro kiiruhti Natoon, EU:hun ja eurotkin ovat jo nurkan takana - vauhti on ollut hengästyttävä.
.
Venäläiset ovat osana virolaisuutta. Heillä on uskontonsa, hartautensa, tavallansa uutteruutensa ja rikollisuutensa, kuten kaikilla muillakin kansoilla. Vastakkainasettelu on juopa, jonka vahvempi ja valtaa pitävämpi voisi hälventää yhteistyöksi. Venäläisillä on oma osansa Viron nousussa - nousussa, jossa myös pienemmille ansiotasoille on paikkansa.
.
Kansantalous on kaikkia tuloluokkia, kaikkia työtehtäviä ja kuluttamista kullekin ryhmälle tavallansa. Kansakunta muodostuu Virossakin kansallisuuksista. Miksi Viro haluaa näyttötarvetta vähemmistöään kohtaan? Miksi venäläinen sotilas patsaana pitää poistattaman?
.
Miksi Tallinnan sataman rannassa olevan entisen Neuvostoliiton murenevan monumentin pitää antaa rapistua merkkinä jostain - onko se itsetunnon kiillottamista uudelle valtaa pitävälle kostoksi historian eittämättömistä vääryyksistä itse virolaisia ja virolaisuutta kohtaan.
.
Olisiko hyväksyntä, yhteistyö ja suvaitsevaisuus nopeampi ratkaisu yhteisiin päämääriin, joista koko Viro hakee menestystä ja hyväksyntää maailman kansojen joukosta. Vastakkainasettelu on ihmisen ”inhimillisyyttä” - niin mekin kävimme jo muinoisessa Leningradissa kasvattamassa vajaamittaista itsetuntoamme ”rikkauksillamme” - kaupaten kuulakärkikyniä ja naisten sukkahousuja vastineena saaden viinaa, jolle löysimme välitöntä käyttöä nostaen kansallista henkeä ylimielisyyden asenteella entistä suuruhkaamme kohtaan.
.
Niin me myöskin vastakkainasettelimme itseämme tuoreiden virolaisten silmien edessä 1990-luvun ensimmäisinä Viron itsenäisyysvuosina ollen pulleita isoveljiä jälleen kiilloittaen omaa itsetuntoamme juuri väärään aikaan, jolloin olisi ratkaistu läheinen yhteenkuuluvuuden tuntu ”veljeskansamme” tavallisiin kansalaisiin. Niin me vastakkainasettelimme itsemme nuoreen Viron tasavaltaan, kuten he nyt vastakkainasettelevat itseään vanhoihin vallanpitäjiin, jotka on ahdettu nurkkaan vähemmistönä.
. Tuntuu tutulta, … niin mekin kuin hekin. Kansallinen tunto värjäytyy sokeuteen kokonaisuuksista ja haluttomuuteen anteeksiannosta. Ihmisyys asuu kaikkialla, on vain kysymys siitä, kuinka voimme soveltaa tapojamme ja hyväksyä erilaisuutta löytäen siitä rikkauden siemeniä moniarvoiselle kansakunnalle. Jokaiselle etsitään paikkaa hyväksynnällä ja toistemme tapojen kunnioituksella, ollen tyrkyttämättä juuri vain sitä omaa - mielestämme kaikkein parasta mallia.
____________________________ Kuva 1. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436697591/ — [DSC_7165]
. Kuvateksti 1. Tällä areenalla voisi iloita ja riemuita, ainakin 10.000 kuulijaa jollekin yhtenäisyyden ja ystävyyden bändille, paikka olisi erinomainen esiintymisestraadi.
. Kuva 2. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436741635/ — [DSC_7209]
. Kuvateksti 2. Raha tuoksuu jo Vanhaan kaupunkiin saakka, sillä elintasorikkaat ostavat asuntonsa sieltä - se on ikäänkuin muodikkaampaa ja antaa hyvän osoituksen ostovoiman hankinnastaan.
. Kuva 3. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436677629/ — [DSC_7100]
. Kuvateksti 3. Yhteiskunta jakaantuu myös Virossa vapaan markkinatalouden myötä - rahalla on valtaa ja rahalla pääsee. Hintataso ulottuu kohta Helsingin hintalappuihin. Kromatut linnoitukset maksavat ja kauppiaat hamuavat vuosisataisten hansalaisten tapaan kymmenyksensä hinnoista - siis voittoina, tosin voitot kasaantuvat entistä harvempiin taskuihin.
. Kuva 4. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436718702/ — [DSC_7195]
. Kuvateksti 4. ”Jumalan säde” saapuu kirkkoon pelastamaan köyhiä ja vaivaisia, näin ainakin hurskaiden ihmisten kasvoilta oli luettavissa - kuinka kaksinaamaisia osa noista kuvan palvelijoista oli, jää jokaisen omaan omatuntoon merkkinä omasta yhteydestä kunkin kaikkivaltiaaseen.
. Kuva 5. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436718740/ — [DSC_7200]
. Kuvateksti 5.
Moni kirkosta tulija osoitti huomiota köyhää kansaa kohtaan ja pieni almu ropsahti voirasiaan. Almujen pyyntö saattoi olla ainut keino syrjäytyneille ihmisille, joiden elämä on juuri yhtä arvokas kuin kuninkaiden ja presidenttienkin. Arvelisi ahneille ihmisille syntyneen omantunnon tuskia huomatessaan, kuinka maailma kohtelee meitä epätasa-arvoisesti. Köyhyys ei ole rikos, se voi olla silti kuitenkin ihmisen sielun ja omantunnon ylpeyttä lähimmäisenrakkaudesta, joka ei ole hintalappuja tarvinnut.
. Kuva 6. — http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/436741667/ — [DSC_7238]
. Kuvateksti 6. Uskontojen kirjoa, kaikille jotain, ei niin itse uskontonsa nimi, kuin se, mihin oikeasti haluaa uskoa ja turvautua - se tuo lohtua epäonneen ja yksinäisyyteen, joka jäytää niin Tallinnassa kuin Helsingissäkin - yksinasuvia on Suomen suurimmissa kaupungeissa jo 40% koko asukasmäärästä, tosin kaikki eivät tunnusta tai tunnista yksinäisyyttään, ovatpa jopa onnellisia riippumattomuudestaan. Virossa on vahva kahtiajako, niin kansallisuuksissa kuin uskonnoissakin - vaikka molempien Jumalat lienevät yksi ja sama.
……………………………………..
Ylläoleva kuvasarjakertomus liittyy ylläolevaan kirjoitukseen, joka perustuu Tallinnan matkaan 24.-25. maaliskuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ … kansalainen ihmettelee äänestyskopissa ketä vähiten epäluotettavaa ehdokasta äänestäisin. Tavallinen ihminen menetti luottamuksen edustajiinsa jatkuvista ”vilpeistä ja muunnellun totuuden tai muistamattomuuden” ilmentymistä. ”En äänestä” - moni pohtii, mutta jos kansalaiset saavat itse päättää eduskunnan paikkamäärän - niin nostaisiko se äänestysprosenttia? .1/ .. ]
.
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
…
.
Kiinassa kokoontuu kerran vuodessa muutamaksi viikoksi kansankongressi - heidän eduskunta, jossa on noin 2700 edustajaa 1330 miljoonalle ihmiselle. Jos meidän eduskunta olisi samassa suhteessa, olisi meillä noin reilu 10 kansanedustajaa - no, järjestelmät eivät ole vertailukelpoisia suoraan. Sitäpaitsi Kiinassa tuotekehitetään nyt heille sopivaa kansalaisvaikuttamista.
.
Meillä Suomessa edustajien arvovalta on ryvettynyt keplottelujen, vilpillisyyden ja menetetyn luottamuksen myötä. Arvovallan lisäys aloitetaan pienentämällä eduskunnan kokoa, mutta lisäämällä edustajan avustajien määrää kahteen. Mikä on Suomen kansanedustuslaitoksen oikea koko? Sitä ei tiedä kukaan, mutta voidaan arvata, että se on lähempänä sataa kuin kahtasataa.
.
Suomessa on nyt tarjolla kansalaisvaikutteen lisääminen kansalaisaloitteen muodossa. Se lisää suoraa kansanvaltaa. Tänä internet- ja mobiiliviestinnän aikakautena on muotia vaatia yhteiskunnan todellisille maksumiehille enemmän suoraa päätösvaltaa, kuten mm. Sveitsissä, jossa kansa päätti, että minareetteja ei heillä rakenneta.
.
.
Antaa kansakunnan päättää Suomessa, mikä on eduskunnan oikea paikkamäärä
.
Oikea luku löytyy hyvin yksinkertaisesti - se on nimittäin sidottu äänestysprosenttiin. Jos kaikki äänioikeutetut äänestäisivät, siis prosentilla 100 - syntyisi meille 200 edustajan kansanedustuslaitos. Jos taas äänestysprosentti on 67 - on eduskuntamme koko 67% 200:sta eli 134.
.
Yksinkertaista - annetaan kansakunnan päättää kuinka paljon edustajia on - se on rehellistä. Jos kansalaiset äänestävät vain 50 prosentin vilkkaudella, toteutuu muodissa oleva 100-paikkainen eduskunta. Eduskunnan koko kertoo suoraan, kuinka paljon kansakunta arvostaa edustajiaan.
.
Samalla kun äänestäjät päättävät eduskunnan koon, he myös päättävät kenellä edustajalla on eniten valtaa. Jokainen edustaja saa eduskunnassa vaikuttamiseen äänisuhdeluvun, joka lasketaan hänen saamastaan suhteellisesta osuudesta vaalipiirinsä kokonaisäänimäärästä projisoiden ryhmäänsä ja/vaaliliittoonsa kuin kaikkiin annettuihin ääniin valtakunnassa.
.
Esimerkiksi 40.000 ääntä saanut on aito äänestäjiensä edustaja tasan oikealla painoarvolla. Ei voi olla oikein, että 3.200 äänen edustaja vaikuttaa samalla suhteella kuin kaveri, joka on saanut 60.000 kansalaista taakseen. Tällä systeemillä eduskunnassa on kuitenkin ne samat 199 ääntä, kuin ennenkin. Äänten mennessä tasan eduskunnan äänestysistunnossa oleva puhemies ratkaisee. Jokaisella edustajalla on yksilöllinen yhdestä äänestä poikkeava ”äänimäärä” äänestyksissä.
.
Elämme muutoksien aikaa. Muutokset ja ympäristön raikastus aloitetaan eduskunnastamme. Kansakunta voi yhdeltä osin tasan niin hyvin, kuin se arvostaa edustajiaan ja kunnioittaa omia äänestyspäätöksiään. Valtaa on siirrettävä suoraan kansalaisille ja nyt on oikea paikka säätää eduskunnan kokoa ja säätää lakiin kansalaisaloite2/. Seuraavista vaaleista kansalainen näyttää missä on kaapin paikka.
Tue Koko Kansan Rehellistä Vaalirahaa, jossa jokainen äänestäjä saa 10 euroa puhtaana käteen, kun uurnaan äänestyslippunsa pudottaa - tämä menoerä rahoitetaan osaksi puoluetukea reippaasti pienentämällä —
Kansalaismielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio,
- eduskunnasta, jossa edustajamme siunaavat Nato -esiastetta [NRF] suuren kansan enemmistön vastaisesti - mielipidemittauksesta toiseen kansa sanoo jyrkän ein Natolle — Copyright by Ilkka Luoma - |11032008| - kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä:
Suomen suurin puolue on ollut perinteellisesti nukkuvien puolue. Suuri joukko kansalaisia laistaa oikeutensa, jossa on käytännössä ainut paikka antaa mielipide ja oma vaikute demokratiassamme valtakunnan tasolla. Luottamus on mennyt monilta puolueisiin, mutta se ei saisi olla äänestämättömyyden syy.
Kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua verovaroillaan maksamaansa eduskunnan uudisrakennukseen pikkuparlamenttiin Helsingissä. Rakennus oli komea, hieno ja materiaaleiltaan isänmaallinen, mutta kuinka isanmaallisia ovat talon käyttäjät, meidän valitsemat kansanedustajat? [DSC_4621.JPG]
Eduskunnan uudisrakennus on terävä muodoiltaan - parasta suomalaista suunnittelua ja valmistusosaamista. Kuinka terävästi valitsemamme kansanedustajat voivat Suomi-laivaamme johtaa Brysselin holhouksessa valitsijoidensa etuja ajaen, jopa kansalaismielipiteen vastaisesti? [DSC_4625.JPG]
______________________________________
[alkuperäinen ilmestymispäivä 15. maaliskuuta 2007.]
…
.
Äänestys on aktiivisuutta osoittaa huolta ja huomiota kansakuntamme huomisesta. Seuraava vedenjakajaeduskunta valmistelee pohjat merkittäviin päätöksiin mm. myöhemmästä puolustuksestamme, sosiaaliuudistuksista, paikastamme kansainvälisessä työn uudelleen jaossa, eläkejärjestelyjen kustannusjaosta sekä koulutuksemme uudelleen muokkauksesta vastaamaan uutta kilpailutilannetta.
Syntyvien suomalaisten määrää tulee lisätä. Koululaisten määrätietoisempaa ohjaamista tulee lisätä löytämään aktiviteettia liikkumisen ja uteliaisuuden lisääntymiseen. Opiskelijoiden suuntautumista tulee ohjata vallitsevien tarpeiden mukaisesti ja uteliaisuutta suuntautuneisuuteen on kannustettava.
Oppilaitoksien koulutuksen laatua sekä intensiteettiä tulee kohottaa kaikilla koulutuksen tasoilla. Suomalaisten on osattava uteliaan tiimimäisesti keskittää voimiansa. Parhaiden osaajien yksilöllisiä huippusuorituksia on kannustettava ja tutkimisen uteliaisuutta lisättävä. Kaikille näille teemoille tulee järjestää edellytykset.
Yritteliäisyyttä on kannustettava - teemaksi sopii hyvin ”yksi uusi työntekijä jokaiselle yrittäjälle partneriksi jakamaan riskiä ja menestystä”. Laatua, logistiikkaa ja asiakaspalvelun halua ymmärtämään asiakkaansa tyytyväisyys yhtiönsä ja yrittämisensä korkeimmaksi päämääräksi, jossa asiakas halutaan tulevan uudelleen yrityksen ovista löytämään ratkaisuja uusiin ongelmiinsa.
Vedenjakajaeduskunnalla on paljon valmisteltavaa ylihuomiselle, jolloin suuret päätökset tehdään. Nyt valittava eduskunta ei ole välivaiheen eduskunta, vaan valmisteleva nelivuotiskausi, jonka vahvalle pohjalle voidaan rakentaa ensi vuosikymmenen menestyvä, itseensä luottava, vapaa ja sitoutumaton Suomi, joka löytää paikkansa maapallollisessa työn ja osaamisen uusjaossa.
Samassa yhteydessä on ratkaistava koko maan kattava asumisen uusi aalto, tietoliikenteen ulottaminen kaikkialle kaikkien saataville ilman talouden rajoitetta. Mm. näiden osa-alueiden tehtävä on saattaa toimenpiteet vastaamaan sitä tarvetta, jolla pohjoisen pieni maamme on suuri suurempiensa joukossa.
Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä muistuttavampi on eduskunta valitsijoihinsa nähden. Eduskunta on pienoissuomi, jossa päätökset haudotaan valiokunnissa, saunoissa, palavereissa ja piireissä, joissa liian usein päällimmäisenä on vain omien verkostojen suosiminen ja palkitseminen.
Kansalaiset voivat äänillään valita mieleisensä ehdokkaat henkilöinä. Nyt on aika, jolloin muutos äänestyspäätöksissä aikaisempaan nähden on tervetullut lisäveri suuren salin päätösprosesseihin. Äänestäjän tehtävä on vaikea, koska kaikki lupaavat liikaa, kenelläkään ehdokkaalla ei ole kristallipalloa nähtäväksi, kuinka meillä menee kahden vuoden kuluttua.
Paras lupaus olisi herkkyys kansalaisten kuuntelulle ja huomioimiselle. Valittavien edustajien velvollisuus on täyttää kansalaisten vaikuttamistyhjiötä, mitä koetaan 3 vuotta ja 11 kuukautta.
On kannustettavaa käyttää äänioikeutensa nyt, sillä vain kerran neljässä vuodessa valtiomme perusylläpitäjällä, tavallisella kansalaisella on valtakunnallinen vaikuttamismahdollisuus; se on juuri nyt ja nämä valinnat viitoittavat tien neljäksi vuodeksi.
Voisimme ensi vuonna yrittää uutta äänestysvilkkausennätystä, tehtävä on ”helppo” - jokainen varmasti äänestämään menevä houkuttelee yhden läheisensä äänestämään, joka ei olisi muutoin ollut valmis käyttämään kansalaisoikeuttansa.
Jopa tyhjä lappu uurnaan on parempi ratkaisu, kuin kokonaan äänestämättä jättäminen. Nykyisin tyhjät laput luetaan hylättyihin, mutta jos niitä on riittävästi, niin se nostaa keskustelun ehdokkaiden laadusta, soveltuvuudesta ja valintojen vaikeudesta.
Lopuksi:
Annettu ääni on osallistumistodistus yhteisiin asioihin. Kansalaisaktivismi nostaa seuraavan neljän vuoden aikana voimakkaasti päätään. Ihmisten osallistumis-, yhteenkuuluvuus- ja hyväksytyksi tulemisen vietti kasvaa ja kansalaisliikkeet nousevat vaihtoehdoiksi perinteellisille poliittisille puolueille.
Tee nyt kansalaisaktivoituminen ja äänestä, älä jää kotiin - mene ja vaikuta. Mikäli äänestysprosentti nousee yli viisi prosenttiyksikköä, on eduskunta huomattavasti erilaisempi kuin perinteellisellä äänestysvilkkaudella. Kansalaiset voivat nyt ottaa päätökset käsiinsä.
Eduskunnan uudisrakennus on terävä muodoiltaan - parasta suomalaista suunnittelua ja valmistusosaamista. Kuinka terävästi valitsemamme kansanedustajat voivat Suomi-laivaamme johtaa Brysselin holhouksessa valitsijoidensa etuja ajaen, jopa kansalaismielipiteen vastaisesti? [DSC_4625.JPG]
Kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua verovaroillaan maksamaansa eduskunnan uudisrakennukseen pikkuparlamenttiin Helsingissä. Rakennus oli komea, hieno ja materiaaleiltaan isänmaallinen, mutta kuinka isanmaallisia ovat talon käyttäjät, meidän valitsemat kansanedustajat? [DSC_4621.JPG]
Ylläolevia linkkien takaa aukeavia kuvia saa käyttää alussa olevan kirjoituksen yhteydessä. 17. elokuuta 2006, klo 15:09 [ DSC_4621.JPG ] ja 15:16 [ DSC_4625.JPG ]. Copyright by Ilkka Luoma 2006.
[ … jääkiekossa on kiva kuunnella Maamme-laulua ja Viisuissa isäntämaan rooli oli harvinaista herkkua. Urheilussa myös radoilla suomalainen menestyy, kansakunta saa yhtenäisyyttä voitoista - on mukavaa olla ylimmällä korokkeella … ]
Kansakunta jakaantuu menestyjiin, toisten kustannuksella ahnehtiviin sekä peruspuurtajiin, joiden sietokykyä koetellaan syksyn palkkaratkaisuissa. Toiselle puolelle jäävät väsyneet, kaikkensa antaneet ja he, jotka eivät päässeet edes alkuun. Vanhemmat juoksivat niin kovaa menestymisen eteen, että osa jälkikasvusta jäi asemalle, josta junia lähtee harvakseltaan.
Voidaan sanoa, että lintu oli kansankunnan kaapin päällä, tarpeillaan tai sitten ei. Tiukan paikan tullen suomalaiset tarvitsevat karismaattisen hahmon, johon turvataan ja joka yhdistää kansakunnan. Nykynuoriso tutkimusten mukaan haikailee yhteistoimintaa ja ryhmähenkeä. Missä on meidän tämän päivän Mannerheim? Lordeja tuettiin, kun heitä lavalle saatettiin ilmaiskonserttiin, johon kerääntyi Lordifaneja jopa 80.000 - samalla muuten tehtiin karaoken maailmanennätys lukumäärässä. Lordi uudisti Euroviisut ja osoitti Euroopalle, että suomalainen innovaatio ja kokeilun into sekä - halu kantavat menestystä. Espoossa kohoaa rakennus vailla vertaa, sen puhtaus ja valkoisuus sisältä suorastaan häikäisee yhteenkuuluvuutta. Tässä kirkossa ei ole naispappeusongelmia - siellä on sen sijaan joukko ihmisiä, jotka tuntevat turvaa omasta keskinäisyydestänsä. Oma virallinen valtion kirkkomme on ikääntyneen nahan luomisen tuskassa - karisma ja kuulijoiden sisäänvetokyky saamaan henkistä ravintoa todellisiin tarpeisiin on haennassa. Milloin alkaa uusien karismaattisten pappien uusi aikakausi, …jotka valavat kuulijoihinsa uskoa, huomisen varmuutta ja seurakunnan yhteishenkeä?
Merkki suomalaisesta Euroviisusta 2007 on esiintyjämme markkinointi viestinviennin maksuosoitukseksi kirjeen yläkulmaan. Lordi toi Suomelle himoitun isännyyden - tämä epäilemättä kohottaa Suomen tunnettuutta Euroopassa ja maailmallakin. Hanna pääsi viidenneksi - näin ennustettuna. Suomi on jääkiekon intohimomaa - menimme sekaisin 1995, kun ensimmäinen maailmanmestaruus syntyi - syntyykö nyt huomenna [ su. 13.05. ] toisinto, jos näin - Suomi sekoaa ja kansakunta tulee yhtenäisenä kaduille huutamaan riemuaa. Voitto on makeaa ja Maamme-laulu soljuu suloisesti korviimme. Kuvassa SM - liigan jumbo voitto ylpeät Jokerit v. 2007. Suomalainen ei näe kuin vilauksen formuloista, jota tämä katajainen, mutta viime kädessä hyväntahtoinen kansa rakasti Häkkisen valtakautena. Ehkä Häkkinen edusti tyypillistä suomalaista luonnetta, hän oli taistelija, joka myös osasi voittaa ja toi meille himoittua Maamme-laulua olohuoneiden sohville. Kuvassa Suomen ainut Formula 1 tapahtuma vuodelta 2006, jolloin markkinointimielessä Toyota toi sirkuksen pienoiskoossa Helsingin kaduille - ja tapahtumaa seurasi uskomattomat 60.000 katsojaa! — Kimi Räikkönen sai Espanjasta 2007 ylimmän korokkeen - ennuste [ 12.05. ] –
…
.
Viimeisissä tutkimuksissa nuoriso on osoittamassa vastuullisuutta ja huomiokykyä myös muualle kuin itsellensä. Jotkut kutsuvat sitä vastuulliseksi markkinataloudeksi. Oikeistopiirien viljelemä vastuullisuus on vain jäämässä puolitiehensä; pelkiksi sanoiksi - uusi vedenjakajahallitus on merkittävän suunnan näyttäjä - nyt ratkaistaan kahteen osaan jakavan yhteiskuntarailon laveneminen tai supistuminen.
Edelleen tutkimuksissa on huomattu yhteenkuuluvuuden olevan tärkeimpiä ominaisuuksia, mitä samakantainen kansakunta itselleen toivoo. Yhteenkuuluvuutta ravitaan voitoilla, menestyksellä ja tunteella, jossa huomaamme olevamme hyviä ja jopa parhaita. Suomi on sohvakaukaloiden luvattu penkkiurheilumaa. Meille menestys radoilla ja kaukaloissa kuin mäissäkin on ollut elämän ”tosi on” -koitoksia.
Enemmistö uskoo kirkkoon ja haluaa maksaa veronsa turvatakseen siunatun maan viimeiseksi leposijakseen. Maallistunut ja sopeutunut valtionkirkko on aktivoitumassa huomattuaan, että tuloskatoa on havaittavissa jäsenluetteloissa. Kirkko on ottanut luontevan osuuden myös vastuullisuudessa omiin varoihinsa ja halua antaa esimerkkinsä talouselämälle, jossa qvartaalit ovat sokaisseet silmät näkemästä luonnon metsää harmonian puilta.
Nuoriso joutuu elämään vielä silloin, kun nyt suurimmat luonnontuhoajat ovat jo kirkollisverojensa myötä siunattuun maahan kätketyt. Vastuuta kantavat huomiselle eläjät, tämän päivän kiihkorytminen elämäntapa ei enää sovi vastuuta ottaville huomisen puurtajille ja hengen ravintoa kansakunnalle jakaville.
Kirkko joutuu huomioimaan kansan tarpeen saada yhteenkuuluvuutta myös henkisen aterioinnin puolella - karsima kohtaa ryhmähenkeä sytyttävien osallistujien taholta. Kirkko ja uskonnot saavat aktiivisia saarnaajia kohentamaan yhteishenkeä.
Yhteishenki kasvaa myös taisteluista voitoista ja mestaruuksista. Suomessa on menossa/ oli superviikonloppu. Me saamme/saimme menestystä jäisillä kentillä ja asvalttiradoilla. Koko Euroopan keskipisteenä oleva Euroviisutapahtuma lisää tunnettuutta meistä omanlaisistamme suomalaisista, joilla on kyky tiukalla hetkellä venyä uskomattomiin suorituksiin, kuten historiammekin todistaa. Kansakunta menestyy esikuvista, joista saadaan identiteettiä ja suomalaisuutta taisteluun paikasta auringossa.
Taloudellisesti kahtiajakaantunut kansakunta tuottaa koko ajan työstänsä ja osaamisestansa mittavaa ulkomaankaupan ylijäämää, joka mahdollistaa ainakin osittaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon.
Juuri nyt vallalla oleva tehotalouden kuuri vääriin osoitteisiin kotiutuvine voittoineen jakaa kansakuntaa rahallisiin menestyjiin ja hiljaisiin, joille ei riitä notkuvista pöydistä kuin murusia. Käänne pitäisi olla tasavaltaa johtavan hallituksen käsissä.
Ei tulisi unohtaa, että kansakunta jatkuu hallituksen ulkopuolellakin, kuten myös vanha sanonta kehä III ulkopuolisesta elämästä aika-ajoin viisaasti osoittaa olemassa oloaan.
Yhtenäinen kansakunta sietää vaikeita aikoja. Yhtenäinen kansakunta kykenee taistelemaan asemastaan vaikeissakin puolustustaisteluissa. Nyt puolustamme omaa suomalaista työtä, suunnittelua ja osaamista. Nyt taistelemme itsellemme menestystä myös voittajan identiteettinä niin kaukaloissa kuin radoilla.
Suomi osaa uudistua, kuten viihteessä Euroviisuvoitto 2006 todisti. Suomi kykenee tuottamaan maailman suurinta ja parasta - kuten Nokia osoittaa. Suomalaiset osaavat myös vaikeimpia ja monimutkaisimpia asioita - kuten maailman parhaat loistoristeilijät todistavat.
Suomi osaa taistella sallitusti ilman väkivaltaa ja toisten tappamista. Emme tarvitse sotien liittoutumia, me tarvitsemme pinnalle pyrkivää yhteenkuuluvuutta, jota ravitaan sodista jaloimmissa - kaupankäynnissä ja urheilussa.
Kahtia jakaantuvaa kansakuntaa paikataan menestyksellä ja voitoilla. Näitä voittoja on ollut nyt tarjolla - tilaisuuksiin tulee tarttua, kuten ymmärrykseen, että kaltaisemme kulutuskäyttäytyminen levitessään koko maapallolle tuhoaa ympäristömme.
Suomalainen suuri taistelu on ympäristön osaamisen kehittämisessä - se on meille uusi haaste ja uusi ”nokia”. Meillä on ainutlaatuinen asema olla puolueettomana suurien kauppamaiden Kiinan, Saksan ja Venäjän asiantuntijoina, jolloin meille lohkeaa juuri se asema, mikä meillä kokomme ja osaamisemme puolesta kuuluu.
Voitot ovat makeita ja ilman yrittämistä ja yhteenkuuluvuutta niitä ei saavuteta.
Kuvateksti
Merkki suomalaisesta Euroviisusta 2007 on esiintyjämme markkinointi viestinviennin maksuosoitukseksi kirjeen yläkulmaan. Lordi toi Suomelle himoitun isännyyden - tämä epäilemättä kohottaa Suomen tunnettuutta Euroopassa ja maailmallakin. Hanna pääsi viidenneksi - näin ennustettuna.
Kuvateksti
Suomi on jääkiekon intohimomaa - menimme sekaisin 1995, kun ensimmäinen maailmanmestaruus syntyi - syntyykö nyt huomenna [ su. 13.05. ] toisinto, jos näin - Suomi sekoaa ja kansakunta tulee yhtenäisenä kaduille huutamaan riemuaa. Voitto on makeaa ja Maamme-laulu soljuu suloisesti korviimme.
Kuvateksti
Suomalainen ei näe kuin vilauksen formuloista, jota tämä katajainen, mutta viime kädessä hyväntahtoinen kansa rakasti Häkkisen valtakautena. Ehkä Häkkinen edusti tyypillistä suomalaista luonnetta, hän oli taistelija, joka myös osasi voittaa ja toi meille himoittua Maamme-laulua olohuoneiden sohville. Kuvassa Suomen ainut Formula 1 tapahtuma vuodelta 2006, jolloin markkinointimielessä Toyota toi sirkuksen pienoiskoossa Helsingin kaduille - ja tapahtumaa seurasi uskomattomat 60.000 katsojaa! — Kimi Räikkönen sai Espanjasta 2007 ylimmän korokkeen - ennuste [ 12.05. ] –
Kuvateksti
Voidaan sanoa, että lintu oli kansankunnan kaapin päällä, tarpeillaan tai sitten ei. Tiukan paikan tullen suomalaiset tarvitsevat karismaattisen hahmon, johon turvataan ja joka yhdistää kansakunnan. Nykynuoriso tutkimusten mukaan haikailee yhteistoimintaa ja ryhmähenkeä. Missä on meidän tämän päivän Mannerheim?
Kuvateksti
Lordeja tuettiin, kun heitä lavalle saatettiin ilmaiskonserttiin, johon kerääntyi Lordifaneja jopa 80.000 - samalla muuten tehtiin karaoken maailmanennätys lukumäärässä. Lordi uudisti Euroviisut ja osoitti Euroopalle, että suomalainen innovaatio ja kokeilun into sekä - halu kantavat menestystä.
Kuvateksti
Espoossa kohoaa rakennus vailla vertaa, sen puhtaus ja valkoisuus sisältä suorastaan häikäisee yhteenkuuluvuutta. Tässä kirkossa ei ole naispappeusongelmia - siellä on sen sijaan joukko ihmisiä, jotka tuntevat turvaa omasta keskinäisyydestänsä. Oma virallinen valtion kirkkomme on ikääntyneen nahan luomisen tuskassa - karisma ja kuulijoiden sisäänvetokyky saamaan henkistä ravintoa todellisiin tarpeisiin on haennassa. Milloin alkaa uusien karismaattisten pappien uusi aikakausi, …jotka valavat kuulijoihinsa uskoa, huomisen varmuutta ja seurakunnan yhteishenkeä?
[ … yhteiskunnan yleisessä terveydenhuollossa jonotetaan, odotetaan ja saadaan yksipuolistuvaa palvelua - samaan aikaan yksityisellä puolella hoidot paranevat ja käsittelyajat nopeutuvat. Kansakunta seisoo vedenjakajallaan, missä pienen ryhmän tulotaso nousee suhteettomasti ja suuri osa leijuu jatkuvassa YT-uhassa … ]
Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen - samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan - se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin ”vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella” ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla.
Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän ”lattiatason työstä ja -kulutuksesta” itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen. Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa - koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile.
…
.
Hallitus muodostui kolme vuotta sitten, siitä tuli suomalainen omakutoinen vedenjakajahallitus, jossa kohtaa kulutuksellinen markkinatalous vihreyden ja taloudellisen tasa-arvon edustaessa vain sävyä markkinavoimien kirjokentässä.
Samalla Suomi sai sosiaalidemokratian muutoskriisin oppositiossa, jossa eilisen suuri on tämän päivän pieni, vaikkei ero ollutkaan vastuuseen kuin 24.000 ääntä.
Suomi kohtasi ongelmansa Vanhanen II hallituksen aikana vedenjakajalla, jossa kiihtyvä kulutusjuhlallinen markkinatalous vastuullisuusepistolastaan huolimatta siirtää vakavien ongelmien käsittelyä tuonnemmaksi.
Samalla muodostumassa oleva hampaaton entisen määrityksen vasemmistoaatteellisuus etsii juuriaan ja huomistaan kriisissä, jossa edessä on vain muutos.
Sosialidemokraattinen puolue ei hävinnyt vaaleja, vaan vaalit hävisi Suomen kansa passiivisuudessaan. Kansakunnan eheys mitataan kriiseissä ja seuraavalle hallitukselle luotiin nyt vedenjakajan kriisi kansakunnan hajotessa kahteen eri osaan ja leiriin.
Toiset rikastuvat rikastumistaan - viime kädessä peruskuluttajan kukkaroista ja toinen puoli aloittaa köyhtymisensä niin taloudessa kuin henkisyydessä.
Suomi joutui maapallollisen työnuudelleenjaon kouriin - me menetämme kilpailussa kalliin kustannusrakenteen myötä suotuisan meitä elättäneen vientiylijäämän, joka yli 10 vuotta on tahkonnut varoja osinkoina ja tulonsiirtoina - enimmäkseen investointeina ulkomaille.
Yhteiskunnan palvelut aloittavat rapautumisensa samalla kun vaihtotase vääntyy miinukselle - nyt se porskutti maailmanlaajusestikin uskomattoman hyviä lukuja. Loistoristelijä toisensa perään sai tilausmerkinnät telakoillemme, mutta tämäkin aika juoksee vielä vähiin ja onkin nyt ohi - toistaiseksi.
Puoluepolitiikka hävisi kautta linjan vaalit, jossa kansakunta heitti viestin passiivisuudessaan koko riemunkirjavalle puoluekentälle. Kansa on väsynyt sisällyksettömiin sanoihin, kansa on väsynyt 12,5 eurosentin hymistelykorotuksiin selostustekstillä kuinka valtiovalta ottaa osaa mahdollisuuksien rakentamisiin meille perusihmisille ja kulutuksen lähtökohtavoimille.
Demarit jäivät oppositioon keräämään aatettaan, voimaansa ja uutta linjaa, jossa kansakunta kohtaisi joukkohengen, yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi tuntemisen olotilan.
Oikeudenmukaisuudesta ei tarvitse suuresti puhua - se ei koskaan täysin toteudu, sillä ihmiset ovat yksilöllisesti laumasieluja ja heillä on mielipiteensä. Vain koko kansakuntaa vahvasti uhkaava tekijä muodostaa kokonaishengen, jossa oikeudenmukaisuutta yhtenäisenä on helpompi jakaa.
Yhtenäinen ja motivoitunut kansakunta kestää myös alenevan kulutusvoima-kehityksen paremmin kuin hajallaan oleva.
Demarien ajattelukärkeä edustava entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on osaltansa ratkaisijan roolissa. Hänellä on muistikuva ajoista, jolloin yhteenkuuluvuutta luotiin aatteella ja yhteisillä päämäärillä - tuo päämäärä muuten näkyy useasti Tuomiojan takin liepeessä. Rauha on saavuttamaton olotila. Niin kauan kuin on enemmän kuin yksi ihminen, on myös erimielisyyksiä ja näiden ääri-ilmiöinä sotia.
Aate on ja istuu kaikissa ihmisissä, mutta nyt se on kadoksissa useilta. Meille on syötetty ajatus vastuullisesta markkinataloudesta. Vastuullisuus markkinataloudessa, siis kilpailutaloudessa, on niin kauan täytenä mahdotonta kun on kilpailullista vastakkainasettelua ja markkinatalous on juuri sitä.
Voiton tavoittelu saa aina kohtuuttomia muotoja ja se on Suomessa viime vuosina nähty, erityisesti entisaatteellista oikeistoa lähellä olevat piirit ovat erikoistuneet ansiottomaan kähmintään ja tulonjakoon sellaisilta, jotka todellisuudessa nämä miltei kaikki voitonsaavuttamisedellytykset ovat luoneet.
Demareilla on yksi tie Suomessa. Heidän on rakennettava se oikea vastuullinen yhteiskuntatalous ja -henki vastineeksi vääjäämättä epäonistuvalle kasvumarkkinataloudelle.
Olemme jo nyt kuluttaneet koko maapallon tilaan, josta ei paluuta aikaisempaan ole. Meillä on jäänyt sopeutumisen nieltävä katkera kalkki, pakkosäästöt ja kulutuksen hillintä.
Nämä teesit vaativat toimintaa ja uusdemarit voivat ottaa täältä kansalaisliikkeenä - ei siis enää puolueena - vastuun työmiehen hellään kouraan. Niinistökin viittasi työläisiin, joita me kaikki itseasiassa olemme - meille vaan jää erisuuruisia summia kukkaroon kulutuksen alttarille uhrattavaksi välttämättömyyksiin ja ei niin tarpeelliseen.
Kansalaisliikkeet ovat kansakunnan yhteenkuuluvuusryhminä toiminnan ja aatemaailman iholla. Kansakuntaa yhdistetään tavoitteilla, joita ei ole puoluepoliittisesti kuorrutettu sanahelinöihin vailla normaalijärkisen ymmärrystä.
Kansalaisliikkeillä on aina kirkkaat tavoitekuvat: kulutus puolitetaan, bensiinin käyttö lopetetaan, kansalaispalkka työvelvoitteella asetetaan, todellinen kulutusvero haitallisuuskorotuksella säädetään jne.
Demarit voivat tehdä nyt vuodessa muodonmuutoksen aktiiviseksi kansalaisliikkeeksi, jossa jäsenyys saa kunnian ja vetovoiman. Henkilöitä vaihtuu ja aate kirkastuu. Kuluttaminen ja hokema täysturvatusta hoivayhteiskunnasta on mahdottomuus, mutta mahdottomuus ei ole luoda henkeä, jossa kaltaisryhmä kokee voimansa toinen toisestaan ja ryhtyy tekoihin päämäärin, jotka ovat kaikille ryhmässänsä samat.
Demareiden on kuoriuduttava vuosikymmenien jämähtäneestä esihistoriamuistelosta kohtaamaan nyt vallitsevan kuluttamiseen keskittyvän markkinatalousmekanismin. Kuluttaminen ei ole arvo, se on rasite. Meidän ekologinen jalanjälkemme on yksinkertaisesti liian suuri - yksi maapallon suurimmista.
Meidän on varauduttava vaikeisiin aikoihin. Markkinataloushallitus ei ratkaise tämän eikä erityisesti huomisen päivän ongelmia - se ei ole valmis vahvoihin leikkauksiin ja toimiin, joissa kansakunta paimennetaan tekoihin, joita se ei julkisesti halua, vaikka sisimmässään tietää radikaalienkin toimenpiteiden olevan välttämättömiä.
Demarit eivät hävinneet SAK-mainoksella, he hävisivät äänestämättömyydelle. Kerskakulutusmainos oli liian todellinen, se vain tehtiin väärin - ruoan, perustarpeemme kanssa ei leikitellä julkisesti. Mässäily oli totuus, jota tapahtuu yhä enemmän tällä vedenjakajalla, jossa tuloerot jyrkistyvät ja vatsanseudut kasvavat.
Meidän on tehtävä päätöksiä kansakunnan vahvuudesta, missä kouluttautuminen on lähtökohta 1. Seuraavaksi on tartuttava epämiellyttävään seikkaan - perinnöt ovat tänään ja huomenna suuremmat kuin koskaan ja osa noista varoista tulee menemään vanhusten omaan hoitoon ja huolehdintaan, tulontasaus ei jaksa huomenna enää tätä nykyistä hoivayhteiskuntamallia ylläpitää. Rahaa ei yhteisessä laarissa ole riittävästi.
Lähtökohta 1 - kouluttautuminen on jatkuvaa ja koko järjestelmä on pantava remonttiin, edellytykset remontin teolle pitää tapahtua nyt jo tämän vedenjakajahallituksen aikana. Oppiminen, osaaminen, innovaatiot ja ennen kaikkea uteliaisuuden vilpitön hyväksyminen takaavat menestymisemme, esim. ympäristöteknologialalla, jossa voimme nousta sen eräillä osa-alueilla maailman huipulle.
Suomalaiset ovat rakentaneet Nokian amerikkalaisille omistajille. Huomenna ei enää kaikki ole myytävissä, me tarvitsemme oman kansallisen omaisuuden, jolla ei ole hintalappua.
Lähtökohta 2 - kansalaisiin on puhallettava yhteishenkeä ja se ei tapahdu räikeillä epäoikeudenmukaisuuksilla yhtiöiden tulojen jakamisessa - on luotava uusi ajattelu siitä, ketkä ja miten voitonedellytykset luodaan ja jaetaan.
Eriarvoistuva ja uusluokkajakoa lietsova malli on nyt meneillään - osa kansasta on jatkuvan YT-uhan alla, toisaalta jatkuvaa työtä ei enää ole, on vain yrittämisen meininki, jossa olemme itsemme herroja hinnoittaen itsemme kukin tavallansa.
Yksilöiden yhteenliittyminen on kansalaisyhteiskunnan suojelluin ominaisuus ja kaikki voivat rakentaa ryhmiä lobbaukseen ja painostukseen - luoden itselleen arvoisensa elämän keskipisteen.
Kiina, joka on nouseva maailman valta ja omien sisäisten ongelmien tyyssija ( ja meillä monien selityksien sija miksi meillä menee niin kuin menee…) - voisi antaa meille tuhansia vuosia vanhana historiana yhden hyvän neuvon. Se on ominaisuus, miten huolehdimme itseämme ja ympäristöämme.
Kiinalaiselle on tärkeämpää nähdä hyvinvointi lähipiirissänsä kuin pelkästään itsessä. Tämä ero kollektivistisesta ajattelusta meidän individualismiin on se suuri ero, joka nyt nostaa Kiinaa suurimmaksi talousmahdiksi.
Kiinalaiset ymmärtävät, että yhteenkuuluvuus, hyödylliseksi tunteminen ja luottamus kokea osallistumista ja oikeudenmukaisuutta omassa ryhmässään on kaiken lähtökohta. Yksilö on valjastettu lähipiirin eduksi, ja näin yksilö on turvassa omassa yhteenkuuluvuusryhmässänsä.
Teksti 1) Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän ”lattiatason työstä ja -kulutuksesta” itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen.
Teksti 2) Demareiden puoluelinnoitus Helsingin Hakaniemessä peräänkuuluttaa jäseniään palaamaan takaisin, kuin Gabrielille paluukutsu muinoiselta tytöltä. SAK:n kerskakulutusmainos ei hävittänyt demareiden kannatusta, vaan mainoksesta syntynyt ruokapilkkaa koskeva pahennus. Mainos oli edellä aikaansa, mutta liian kirkas - totuutta lienee edelleen vaikea katsoa silmiin ja tuomio oli valmis.
Teksti 3) Demareiden päälinnoitus, puoluetoimisto sulkee oviaan kesällä aikaisemmin, joko kesäajan takia tai ihmisten vapaa-ajan hyväilemiseksi. SDP ”hävisi” Kokoomukselle vain 23.000 äänellä, siis koko maassa. Sauli Niinistö sai yksin 60.000 ääntä demareiden vankalta äänialueelta, SDP siis ”hävisi” Niinistölle, ei Kokoomukselle. Vedenjakajatappio oli onni demareille, sille nyt he voivat uudistaa itsensä neljässä vuodessa ja tulla takaisin kansakunnan vastuuliikkeenä korjaamaan syntyneet ja syntyvät virheet. Kansakunta saa herätyksensä kokemaan ympäristönsä tilaa kaikkinensa.
Teksti 4)
Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa - koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile.
Teksti 5) Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen - samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan - se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin ”vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella” ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla.
Teksti 6) Eduskunta alkaen vaalijärjestelmästä on tulevan remontin esitilassa, nyt paalutetaan perustuksia kestokykyyn mihin yhteiskuntamme joutuu oppimisessa, kouluttautumisessa, terveydenhoidossa, hoivaperiaatteissa, tulontasauksessa ja ennenkaikkea kansakunnan yhteenkuuluvuus- ja osallistumisjärjestelyissä, missä se aivan tavallinen kansakunnan osa saa kokonsa mukaisen sijan valtajärjestelmissä - on syntynyt uusien kansalaisliikkeiden aika.
[ORIG 22042007]
……………………………………………………………………
Ylläolevia linkkien alta saatavia kuvia saa käyttää vapaasti alun kolumnin kanssa. Copyright by Ilkka Luoma 2007 [ 14.huhtikuuta armon vuonna 2007, juuri ennen uuden hallituksen nimeämistä ]
Sipoo viherkeitaana ja ihmisten ympäristöhenkireikänä puhuttaa jälleen. Tunnetusti Helsinki kaappasi merkittävän osan Sipoota tasavallan hallituksen muutaman ministerin ja Korkeimman oikeuden myötävaikutuksella. Vain Paavo Väyrynen, Mauri Pekkarinen ja ruåtsalaiset ministerit vastustivat pakkoliitosta. Sipoolaisista 80 prosenttia vastusti Helsingin pakko-ottoa.
Helsingin molemmilla puolilla on nyt viherkeitaat, jotka pitää säilyttää jälkipolville, sillä Helsingin laajentuminen Sipoon suuntaan ei ole tarkoituksenmukaista, jos järkevääkään - eikä väestön kasvukaan ole itsestään selvää. Mutta mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Sipoo -taistelu oli kuumimmillaan:
(20062007 — Maan hallitus valmistautuu päättämään Sipoon ja vapaan luonnon kohtalosta ennen Juhannusta - tällä päätöksellä saattaa olla suuri merkitys koko Suomelle - kuntia saatetaan jossain vaiheessa yhdistellä ”ohjaavalla valtiovallan neuvonnalla” - vastoin paikallista mielipidettä)
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät ”peräämme jättämiä” aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla. Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. — Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä. Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
…
[ … sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät … ]
Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.
Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista.
Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt ”tappalevat” nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.
Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme.
Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.
Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä.
Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.
Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta.
Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua…).
Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity [ http://www.ecocity.fi ] ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin…
Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.
Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena.
Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.
Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.
Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.
Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta, photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]
Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. — Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät ”peräämme jättämiä” aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
[ … markkinatalouden hokema on kulutus ja siitä johtuva toimeliaisuudesta työllistyminen - ympäristövastuullisten vastaväite on kulutuksen hillitseminen ja vähentäminen, omaehtoisen itsetuotetun energian laajempi hyväksikäyttö liikkumiseen sekä verotuksen säätö kulutukseen - toimeliaisuutta ei silti kahlita vaan suunnataan … ]
. Vero on aika päiviä sitten keksitty vallan väline, jolla porkkanoidaan ja kepitetään. Samalla sen tarkoitus on huomioida inhimillisyyttä jakaen hyväosaisilta vähempiosaisille. Ympäristöä huomioivassa maassa verotusta suunnataan systemaattisesti kulutukseen ja vieläpä siten, että rasittavasti kuluttava maksaa enemmän. Olemme siirtymässä omien etujen nimissä ihmiskeskeisyydestä ympäristökeskeisyyteen. .
Verotuksen oppivuodet ovat alkaneet. Velkaa on maksettava velipuolen asemasta, vaikka osa siitä on edellisen suuren kulutusroihun jälkisammutuksen ajoilta, mm. valtavan työttömyyden kustannuspeittoa ja edelleen osin epäselvien pankkisotkujen jälkimaininkia (pitäisikö nyt hyvin tuottavien pankkien maksaa jotain takaisin?).
.
Jakoon ovat myös tulossa historiamme suurimmat perinnöt - perintöveroa muuttamalla valtio siirtää varallisuuseriä helpottamaan omia myöhempiä velvollisuuksiaan maksaa yhä suuremmille joukoille mm. eläkkeitä ja kohoavia sairauskuluja. Kansalaiset saavat hyvät pesämunat jo nyt haltuunsa - ennen kuin meneillään olevan kulutushulabaloon lasku lankeaa valtiollemme maksettavaksi.
.
Sähköä, polttoainetta, alkoholia, tupakkaa ja kaikkinaista ei-välttämättömyys- tai kulutusharkinnanvaraista tulee verottaa. Luontoa ympärillämme tulee säästää, siis kulutustamme on hillittävä, vähennettävä ja mm. omaehtoista liikuntaa tuettava (tilastojen mukaan suomalaiset ovat nousseet maapallon toiseksi lihavimmaksi kansaksi heti USA jälkeen).
.
Kulutus ja kasvu ovat tunnetusti markkinatalouden mittareita. Olemme onnistuneet mm. polttaamaan 100 vuodessa kaiken sen polttoaineen, johon on sitoutunut n. 10 miljoonan vuoden hiilidioksidivarastoitumiset - olemme siis tältä osin päästäneet ilmakehään 10 miljoonan vuoden luontovarannot 100 vuodessa.
.
Olemme onnistuneet kuluttamaan niin suuresti, että nyt kuumenevat ilmakehä, aavikoituvat valtiot ja helteisiin läkähtyvät ihmiset. Nykyinen EU pitää jo sisällään suuria uhkakuvia eteläisten osiensa aroutumisesta ja jopa aavikoitumisesta seuraavan 100 vuoden aikana. Ihmisen kiihtynyt kulutus on muuttanut koko ihmiselon aikana enemmän luontoa ja ympäristöä 100 vuodessa kuin koskaan aikaisemmin millään aikajaksolla.
.
Vero on porkkana, palkkio sekä keppi ja rangaistus. Ei-välttämättömyys- ja näyttökuluttaminen vain pönkittääksemme markkinakuvaamme on rikos ympäristöä kohtaan. Verotuksen oppivuosiin kuuluvat vääjäämättömästi verotuksen painopisteen siirto kulutukseen - kunhan tämän muistaisivat myös mm. amerikkalaiset ja kiinalaiset.
.
Työtuloja, perintöjä ja muita itse tekemiseen liittyviä toimia ei tarvitse verottaa lainkaan. Politisointi, tutkimustoiminta ja analyysit tuleekin siirtää itse kuluttamisen arviointiin, mittajärjestelmien suunnitteluun ja valttämättömyyden erottamiseen turhasta ja pelkästä näyttämiskulutuksesta. Kulutusverot ovat huomisen täsmäveroja, jotka lankeavat heti ostohetkellä henkilötasolle.
.
Perusidea on se, että kuka kuluttaa eniten, maksaa myös eniten. Tämä ei tarkoita sitä, että esim. suurlapsiperhe maksaa ruisleivästä enemmän, vaan sitä, että mm. eniten kuluttavan auton omistaja maksaa eniten. Huomisen verot ovat palkitsevia ja rankaisevia. Vastuunkanto tuo mukanaan verotuskäännöksen luontoarvojen huomioimiseen.
.
Terveellinen ruoka ( mitä se itseasiassa on ) verottuu vähemmän, epäterveellinen, siis se, joka teki meistä maapallon toiseksi lihavimman kansan, taas saakoon ankaramman verokohtelun. Ylensyöntivero ja liikkumisen kannuste on kampanjoita joilla nostetaan laajasti ja merkittävästi kansakunnan vireellisyys- ja elämäntasoa.
.
Virkeä ihminen on osallistuvampi ja nykykulutusjuhlamme ongelmat vaativat yhteistä osallistumista ratkaisujen löytymiseksi. Merkittävät muutokset lähtevät itse kuluttavan kansa tottumuksien muutoksista, ja nämä muutokset toteutuvat helpommin jos olemme aktiivisesti motivoituneita niiden tekoon. Aktiivisuuden ja osallistumisen suhde terveyteen ja elintapoihin on suoraan verrannollista.
. Elämme juuri nyt markkinataloudellisesti kulutusaallon harjalla. Katainen on oikeassa verrannossaan ”tuulen tuomista rahoista” - nyt on maksettava ”ylimääräisesti” velkaa, huomenna se ei saata olla enää mahdollista. Nyt kannattaa maksaa, sillä korot nousevat. Kataisen oppivuodet alkoivat näin oikean suuntaisesti. Elämme lisäksi kulutusjuhlan huippua. Hokemaksi ei enää kelpaa, että kaikki mitä kulutetaan tuo toimeliaisuuden myötä etuja kansantaloudelle.
.
Meillä on juuri nyt keskipisteenä uusi ”kansantalous” — se on luonnon tasapainotalous, tosin pessimistit väittävät jo, että on myöhäistä aloittaa muutokset - oli tai ei, nyt on mobilisoiduttava ymmärtämään, mitä tekomme jäljet merkitsevät lapsillemme ja heidän lapsilleen - perinnötkään eivät riitä, jos ei ole mistä elää. .
Ilkka Luoma
. http://ilkkaluoma.blogspot.com
……………………………………..
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
( Copyright by Ilkka Luoma 2007 ), kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
. Kuva 1
— http://www.panoramio.com/photo/3670940 — IMG_1712.JPG 4481 kB ID: 3670940
.
Teksti
Varttunut kulutukseen tottunut yksilöihminen individualismissaan saapui katsomaan ja kuuntelemaan The Rolling Stones yhtyettä Helsinkiin mm. yksityisautoilla 1.8.2007. Huomisen juhlaa on kulutuksen verottaminen ja uusi hallitus onkin linjaamassa uusia polttoaineveroja hillitsemään ympäristötuhoja - liian myöhäänkö? Milloin aloitetaan oppivuodet ymmärryksen kohentamiseksi huomaamalla, ettei kulutusiloittelu ole ihmiskunnan etujen mukaista harmonisoitumiseen pyrkivässä ympäristössämme.
. Kuva 2
— http://www.panoramio.com/photo/3670936 — IMG_1227.JPG 2783 kB ID: 3670936
.
Teksti
Suuren suosion saanut nuorisosarja niin kirjoina kuin elokuvina on kapinaa vanhaa maailmaa vastaan. Olisiko Kataisesta Harry Potteriksi viitoittamaan uuden budjetin myötä verotusta ympäristöarvojen suuntaan - havaitsemalla, että kulutusjuhlailoittelu ei ole ihmisen itsekkyyden kannalta se oikea tie harmoniseen menestykseen.
. Kuva 3
— http://www.panoramio.com/photo/3670931 — IMG_1098.JPG 3749 kB ID: 3670931
.
Teksti
Uusi Eduskunta valtiovarainministeri Kataisen johdolla vääntää ensimmäistä budjettiaan. Onko havaittavissa käännettä vihreämpään suuntaan, vai jatkuuko markkinatalouden kulutusiloittelu luontomme ja ympäristömme kustannuksella? Kerran, vai hetken verran edustajiemme tie päätöksiin oli konkreettisesti viherretty - myöhemmin kukat jaettiin halukkaille kansalaisille ilmaiseksi Eduskunnan rappusilta.
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - On maksun aika ~ verotamme itsemme ympäristömme arvoisiksi
Jokainen lasku erääntyy - vääjäämättömästi
Huomio on nyt kiinnittynyt vain pankkeihin, luottamukseen niiden välillä ja valtioiden apuun tuloon. Milloin yksityisyrittäjä voi huutaa yhteiskuntaa apuun, kun huonosti menee - ei milloinkaan, vaan joko konkurssi tai lisää nokkeluutta ja ahkeruutta.
Laskut erääntyvät, ne erääntyvät kuluttamisestamme, ympäristömme ylikäytöstä ja mielenterveydestämme. Liika oli liikaa, ja nyt on maksun aika - maksajiksi joutuvat lapset, perhe, suku, ystävät, toverit ja yhteisöt, joissa joko olimme tai olemme—
…
[c]
ORIG JULKAISTU 2. elokuuta 2007
Laskunmaksun aika - verotuksen oppivuodet
……
( Valtiovarainministeri Jyrki Katainen säätää ensimmäistä budjettiaan; Kataisen oppivuodet ovat alkaneet kulutuksen hillintään ja verojen kohdistamiseen ympäristöarvojen mukaisesti )
Taxellin työryhmässä Suomen perustuslain muuttamiseksi on pohdittu suoraa kansalaisaloitetta, jossa esimerkiksi 50.000 kansalaista voisi tehdä lakialoitteita suoraan eduskunnan käsittelyyn.
Nythän annamme kerran neljässä vuodessa edustajillemme vallan eduskuntaan. Kansalaisaloiteoikeus antaisi mahdollisuuden aktiivisille kansalaistoimijoille vaikuttaa, jolloin herkkyys olla jatkuvasti kansakunnan ”iholla” lähentyisi suoran kansalaisdemokratian piirteitä.
Kannatamme, että Suomessa otetaan kansalaisaloite käyttöön merkiksi siitä, että kuljemme kohti suorempaa kansalaisvaltaa, jolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat mm. vahva ja riippumaton suoraan kansan valitsema presidentti, joka on ulkopolitiikan kolmas vaikuttava ja päättävä lukko eduskunnan ja valtioneuvoston lisäksi.
Kansalaisaloite on myös tie kohti kansanäänestyksiä joko velvoittavina tai neuvoa-antavina. Tuen perustuslakiin tehtävää muutosta, joka tuo kansalaisaloitteet Suomen kansalaisten mahdollisuuksiksi vaikuttaa omiin asioihimme.
(YLE 1:en Ykkösaamu [ent. Lauantaiseura] onki esille taidokkaasti presidentti Halosen todellisen profiilipuheen ja viestin kansakunnalle lauantaina 13. helmikuuta 2010 - Rautaisen Tiikerin Uutena Vuonna - kiinalaisittain)
.
[ … ”nythän sitten saadaan Taxellin komitean1/ tuloksena vihdoin se Nato (Helsingin Sanomien pääkirjoitus), paraolympialaiset todistavat hyvästä saavutetavoitteesta - viidellä kolme mitalia ja Kekkosen haamu poikkeuksellisen voimaakkaasti edelleen vaikuttamassa, vaikka nuorin polvi lukee siitä vain historian kirjoista”*/ … ]
.
Presidentti Tarja Halonen nosti voimakkaasti profiiliaan itsenä ja tehtävänä presidentti-instituutin säilyttämiseksi kansakunnan äänitorvena ja tavallisen kansan, vähemmistöineen - etujen valvojana vastaan juonikkaita ja vallanhaluisia poliitikkoja, jotka haluavat puoluemandaateilta maatamme enenevästi hallita.
.
.
Presidentinlinna 6. joulukuuta 2006. Vain pari tuntia kuvaamisen jälkeen juhlaväki enemmän tai vähemmän oikeutettujen ansioiden myötä saapui Linnan juhliin. Rahvas piti omia juhliaan lähistöllä. Kansalaisten keskuudessa on herännyt pohdiskelua, onko oikein ja oikeudenmukaista, että samat ”naamat” vuodesta toiseen viihtyvät verovaroin presidentin vieraana, jolla ei ole edes vallan karisman tuomaa identiteettiä Linnan avaimiin. Kansa kuitenkin pitää Tarja Halosta sopivana presidenttinä ajallemme. Photo by Ilkka Luoma 2006. DSC_6183.JPG. Nikon D70.
…
.
.
Kokoomus sai odotetun viestin katkeran kalkin sammuttamisesta. Ei edellisissä vaaleissa hävinnyt Kokoomus eikä Niinistö - vaaleissa sen sijaan voitti kansa, joka enemmistönä valitsi Halosen toiselle kaudelle, ei sen kummempaa.
.
Asioita ja tapahtumia ei pidä takavihalla jurmiloida ja välillisesti kostaa menneistä tilanteista kansalle, joka valinnan linnaan ja eduskuntaan viime kädessä tekee.
.
.
Halonen epäsuorasti kiitti saamastaan suuresta kansalaissuosiosta
.
Tarja Halonen piti merkittävän ”puheen” oivasti haastattelulla johdateltuna. Toki presidentti oikoi kysymyksiä viestittäen kansalle vahvasta presidentistä ja sen päätösvallan pitämisestä ennallaan, kun edellisestäkään perustuslakimuutoksesta ei ole kovin kauan kulunut.
.
Haettaisiin enemmän kokemuksia nykyisestä perustuslakimuodosta ja varauduttaisiin mieluumminkin kriisiin, joka väijyy nuorisotyöttömyytenä, nuorten miesten ajalehtimisena, viennin vaikerointina ja eläkepommina, jossa kustannukset voivat karata käsistä yksinäistäen entisestään vanhuksiamme.
.
Arvoituksellisesti Halonen halusi tuoda heijasteen tulevaisuudesta nimeten seuraajakandidaatikseen Sauli Niinistön - oliko se piikki vai aidosti hyväntahtoinen ilmaus tuesta Saulille - jää nähtäväksi. Kansalaiset lopulta kuitenkin valitsevat presidentin; mutta saattoihan Halosen Niinistö maininta olla näpäytys myös omille, ovatkohan aina tukeneet presidenttiään? - jää sekin arvoitukseksi.
.
.
Presidenttiys on koko kansan edustajuutta - myös merkittävien vähemmistöjen
.
Halonen esiintyi edukseen ja oli helppo huomata, miksi nykyinen presidentti nauttii suurta kansansuosiota. Halonen haluaa edeltäjiensä tavoin pitää presidentti-instituutin kansallisena koko kansan järjestelmänä, joka kykenee tarvittaessa poikkeamaan puoluepolitiikan viitoittamalta pyrkyryydeltä, oli se siten valtioneuvoston taholta tai eduskunnan istuntosalista pieneltä määräenemmistöltä tapahtuvaa - varsinkin käsiteltäessä koko kansakuntaa koskevia asioita.
.
Halonen on leimautunut nyt entistä voimallisemmin hyväksyttyjen vähemmistötahojen edunvalvojaksi idealla, että heistäkin on huolehdittava ja heilläkin on edusihmisensä oltava. Moniarvoinen ja vastuuta kantava yhteiskunta ylläpitää hyväksyntää myös vähemmistöistä, mutta rajanveto tällä valvontasektorilla on huolestuttavasti kiinni presidentin henkilökohtaisista mieltymyksistä.
.
.
Presidentti-instituutti on laajan kansalaismielipiteen esilletuoja
.
Kokonaisuutena Halonen viestitti kansalle suoraan monia selkeitä asioita, joissa kansa on suurena enemmistönä hallitusta ja eräitä äänitorvipoliitikkoja vastaan - mm. Nato, presidentin valtaoikeudet, ulkopolitiikan hoito ja vastuu kuin myös suhteet Venäjälle. Emme voi myöskään unohtaa hankalia sisäpolitiikkamme ongelmia, kuten työttömyyttä ja ympäristöä Itämerineen - joiden pitäisi erityisesti kuulua Suomen hallituksen asialistoille.
.
Haastattelu päättyi Ystävänpäivän ruusuun lohdukkeena ”sikailusta”**/, jonne Halonen oli menossa ottamaan kansalaisrokotetta. Päätteeksi todettiin myös, että on alkamassa Kiinalaisten Uusi Vuosi, joka tarkkaan ottaen on Rautaisen Tiikerin vuosi, jolloin Kiina on harppaamassa asemaan, jossa USA hegemonia ei ole enää itsestäänselvyys. Lisäksi Halonen tietää meidän suomalaisten erikoisympäristöosaamisesta Kiinan markkinoille - EcoCity - huomisen pelastus kasvaville kaupungeille, suomalaisten uusi nokia? …
Taxellin perustuslakityöryhmä on pohtinut myös kansalaisten lakialoitemahdollisuutta, jossa 50.000 nimellä saisi käsittelyyn kansalaisaloitteen - http://www.adressit.com/lakialoite ~ voitte ottaa kantaa asiaan ed. olevasta linkistä.
[”Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava” ~ vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen.
Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33 — 1) .
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa.
Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa.
Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.
Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma ”ympäristömerkki” säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa.
Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin ko. tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - tämän ylläpidosta vastaisi YK.
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa: Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran, mitä se haittana ympäristölleen tuottaa ja kertaa 1,33 — 1) .
Kulutusverot ovat suunnattuja. Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote ”kuittaa” omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta. Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat ”täsmäkorjautuvat” sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.
Yhteiskunta ei tarvitse mitään muuta verotusta kuin kulutusveron. Jokainen voi vapaalla valinnan tahdollaan suunnata mielihalujaan, tarvesuuntauksiaan, määriä ja ympäristöhaitallisuusasteita omalla verottomilla tuloillaan ottaen aina osaa kulutusverollaan ko. tuotteen/ palvelun aikaansaamiin ympäristöhaittoihin.
Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Luonnonvalinta ihmistoteutuksina tapahtuu mahdollisuuksina ja mahdottomuuksina itse luontoa ajatellen. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan lait ratkaisevat, sitä ostetaan, mihin on mahdollisuus ja mihin ansaitut varat riittävät.
Kulutusverolla säädetään ympäristöhaitat minimiin. Kulutusveron tueksi itse luonto on jo järjestänyt oman ”ajattelemisen aiheensa”. Valveutuneisuuden kasvun myötä valinnat ympäristöystävällistyvät.
Huomisen verotuksessa ”maailman tietoverkon” ollessa yhteydessä joka kuluttajaan, savuun ja notkelmaan, ovat kulutusverokertymät reaaliaikaisia ja ne rekisteröityvät jo ostohetkellä - näin ko. tavaran kulutusvero suuntaa kulkunsa heti ostajan pankkitililtä valtion ao. kulutusveroluokan, - kohteen ja tuotteen ”tilille” ostajamerkinnöin; näin meille jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen ympäristöstatus.
Edullisesta ympäristöstatuksesta saa ostohelpotuksia vähän haitallisuutta sisältäviin tuotteisiin ja palveluihin - näitä ansaittuja bonuspisteitä voi sitten suunnata esim. ympäristöteknologian sijoituskohteisiin.
Uudessa verotusmenettelyssä verottajalle jää siten edelleen ”keppi ja porkkana” periaate käytettäväkseen ja lisäksi jokainen kuluttaja näkee omasta tilastostaan ympäristöarvonsa.
Ympäristömuutokset - jotka ”säätelevät” voimakkaasti ihmiseloa kaikkialla maapallolla - vaativat tehokkaita, riuskoja ja konkreettisia toimia ihmisiltä, siis kuluttajilta, jotta elinympäristömme voisi jatkua siedettävänä luontoystävällisemmille elintavoillemme, huomioiden myös meitä ympäröivän luontokokonaisuuden.
1)
Kerroin 1,33 on kulutusveron päälle pantava ns. tulontasausosa, koska kuitenkin aina ja kaikkialla eivät yksilölliset edellytykset ole samalla tasolla kaikilla, muodostettaessa kohtuullista elämisentasoa. Ihmiskunta on inhimillinen ja toisistaan ”huolehtiva” - kuitenkin, ja tämä kerroin 1,33 tarkoittaa 33% lisää koko kulutusverokertymästä. 33% pitää riittää tulontasaukseen ja liki yhteisten edellytysten ylläpitoon.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen paimensi Jyrki Kataista - aiemmin vastaavassa tilanteessa Liikanen paimensi itsensä Brysseliin. Milloin Katainen ”karkaa” virheiltään Brysselin vilinään? Mutta veroja kuitenkin täytyy kerätä, … miten se sitten tapahtuisi? —
Verokeskustelu rönsyää tasamallista hyvin tienaavia kurittavaan progressioon. Tasamalli tasa-arvoistaa kaikki ihmiset ja luontaisesti aktivoi ja kannustaa ihmisiä ansaitsemaan korkeampaa palkkaan kulutusvoiman tällöin lisääntyessä.
Amerikkalaiset, vähintäänkin hyvin ansaitsevat, suosivat verohelpotuksia tuovia vapaaehtoisia lahjoituksia, ikäänkuin aneina tai laupeudun osoituksina humaanista ajattelusta.
Verotuksen perusasia Suomessa on uudelleen arvointi mitä verotetaan; lisätäänkö porrasteisiin arvonlisäveroihin kulutusveroa kustantamaan ostovoiman käytön aikaansaamia yhteiskuntahaittoja esimerkiksi kohdistamalla jokaiseen kulutus- tai ostotapahtumaan yksilöllinen kulutusvero riippuen ympäristölleen aikaansaamasta ”saastejäljestä”.
Kulutusverollisessa tuotteessa tai palvelussa voisi olla alentavana elementtinä sen työllistämisvaikutus, kuitenkin siten, että ”aikaansaatu ympäristöjälki” olisi painotuksessa ylimpänä.
Tuloveron pienetäminen taas kannustaisi palkkatyöläisiä ahkerampaan ponnistukseen käteen jäävän osuuden kasvaessa. Omaisuuden verotushan on poistumassa, mutta kohtuuttomien optio- yms. tulojen verotus voidaan säätää 80 prosenttiin.
USA:ssa on veroetuuksiensa myötä suosittuja tulontasauselementtejä lahjoitukset niin yksityishenkilöiltä kuin säätiöiltä ja yhtiöiltä. Viimeisin hyväntekeväisyys tai yhteiskuntakelpoisuuden ja vastuuntunnon ilmaisu syntyi Google-hakumoottoriyhtiöltä, joka ilmoitti lahjoittavansa yhden (1) prosentin omaisuudesta ja vuosituloksesta.
Yhdysvalloissa myös Microsoftin perustaja Bill Gates on ilmoittanut lahjoittavansa omaisuudestaan yli puolet, siis hänelle, vaimollensa ja lapsille on riittämässä henkilökohtaisiin menoihin noin 30 miljardin dollarin käyttövara ja ostovoima, edellyttäen että kurssitaso Microsoft osakkeilla säilyy; tämä on eräs amerikkalainen näkemys tulontasauksesta.
Suomessa kannusteellisuutta jaetaan mm. optioina joka ansaittuna on erinomainen tapa motivoida ja nostaa yhtiötä menestykseen. Viime aikaisissa keskusteluissa lähes täysin kohtuuttomat ja ansaitsemattomat optiot rapauttavat yleistä kansalaisluottamusta ja nostavat vastarintaa kuluttajien taholta, sillä viime kädessä kaikki rikkaus on lähtöisin peruskuluttajan ostopäätöksistä.
Vero on ihmiselämän keksintö turvaamaan yhteiskunnan perusarvoja sekä mahdollistamaan kansalaisilleen paremmat opiskelun, yrittämisen, työnteon ja kilpailukyvyn edellytykset. Tulontasaus turvaa myös hädänhetkellä, johon aika-ajoin lähes jokainen kansalainen joutuu.
Kansakunnan uskottavuus lepää kyvyssä olla kilpailukykyinen, osaava, innovatiivinen, työteliäs ja systemaattinen; kaikki tämä vaatii yhteiskuntapanosta pärjätäksemme maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa.
Niin kauan kuin ihminen enemmän kuin yksin; hän tarvitsee yhteistoimintaa ja yksi yhteenkuuluvuuden elementti on oikeudenmukainen tulontasaus. Oikeudenmukaisuutta eivät ole järjestelyt, joissa liian harvat saavat ansaitsemattomasti liian suuren osuuden palkkioista, joiden olisi pitänyt jakaantua laajemmalle.
Vastikkeeton ostovoiman saanti mm. kohtuuttomina optioina hiertää luottamusyhteiskunnan perusarvoja ja vaikeuttaa yhteisten ponnistelujen päämääriä saavuttaaksemme kokonaiskilpailukykyä koko yhteiskunnallemme.
Vihreät julistavat suoran kansalaisvaikuttamisen aikakautta, vaikka vihreiden esi-isä Ville Komsi harjoitti sitä jo kymmeniä vuosia sitten - ollen kansalaisvaikuttaja suoratoimijana kansalaisten iholla. Nykyvihreät ovat silinterihatuistuneet vedenjakajahallituksessa, … mutta mitä me kirjoitimme jo vuonna 2007? —
[ … kansakunta äänestäjinä on ensi vuonna kaappinsa päällä, tuolloin valitsemme sisällön neljäksi vuodeksi, ja sittenkään kansalaisen ääni ei toteudu käytännössä hänen valinnan mukaisesti - nykyinen äänestysjärjestelmä tukee ja ajaa ehdokkaat valinneen puolueen etuja … ]
.
[13032007] — Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen puoluepoltiikan epäluotettavana jo lähivuosina ja valitsee suoran kansalaisvaikuttamisen —
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana. Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1. Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
__________________________________
[ … YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin … ]
.
Äänestäjät ovat vaalikarjaa, jota hoivataan, kuunnellaan ja mielistellään - kyllä kaikelle: eläkkeet, siltarummut, maataloustuet, yrityselämään tutkimusrahaa, korkeakoulutukseen kehitysrahaa ja opiskelijoille lisää opintorahaa.
.
Nyt hamutaan ääniä ja kansalaisia omiin leireihin. Nykyinformaatiologistiikan aikakaudella kansalaiset ottavat enemmän suoraa vaikutusvaltaa.
Puolueet asettavat ehdokkaat - kukin omanlaisensa karsinnan kautta. Vaaleissa on mukana julkkiksia, on myös älyköitä ja myös vähemmän innovatiivisia. Suomi on puolueiden maa puhuttaessa vaaleista. Meille äänestäjille taas valinnat ovat hyvin usein henkilövalintoja.
.
Meillä on kullakin suosikkinsa, oli se sitten taitavasti Kuros-episodilla vauhditettu Vanhanen, Keski-Euroopasta rullaillut Niinistö tai vihreiden atomituuli Hautala, joka miltei ainoana on ymmärtänyt mihin markkinamekanistinen ”kulutusquarterbusiness” on maapalloa viemässä.
Jokainen kansalainen omaa yhden äänen. Eduskuntaan pääsee pienimmillään muutamalla tuhannella äänellä. Äänikuninkaat ja -kuningatteret saavat jopa 40.000 ääntä. Silti jokaisella edustajalla on suuressa salissa vain yksi ääni. Painoarvoa äänikuninkaille voi järjestyä painavampina edustajasalkkuina arvostetuimmille valiokuntapaikoille - tai puolue-elitistit/ -suosikit nappaavat ne.
Kansalaisen näkökulmasta heidän äänien suuntaus valituilleen ei anna oikeaa äänimäärämahdollisuutta itse eduskuntasaliin, onhan 40.000 kansalaisen luottamuksen saaneella aivan eri painoarvo kuin 3.500 ääntä saaneella.
Lähinnä puolueiden kannattamana meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa 1), jossa äänet menevät koko vaaliliiton yhteiseen pottiin [vaalipiireittäin]. Eniten ääniä saanut saa suurimman vertausluvun (siis kaikki vaaliliiton äänet vertausluvukseen), toiseksi eniten saa puolet kaikista jne - näin vahvat pönkittävät saman puolueen/ vaaliliiton heikkoja.
Vahvat vievät mukanaan sellaisia, joille kansalaiset eivät suurta luottamusta antaneet. Näin on mahdollista, että 6.000 ääntä saanut jää rannalle 3.500 ääntä saaneen sijasta.
Kansalaisen ääni kohdistuu paremmin, jos kaikki vaaliliitot puretaan ja suhteellinen valintaprosessi poistetaan. Valittavat edustajat saadaan suoraan kunkin saaman äänimäärän mukaisesti vaalipiireittäin.
Puolueet ovat eduskunnassa ryhmityksen lähtökohta. Puolueet metsästävät puolueelleen ääniä, jotta ryhmäkurilla saavutetaan puolueen itsensä päättämiä vaaliteemoja ja yleensä lähinnä muita tavoitteita.
Kansalaiset eivät arvosta puolueita, ja ovatkin jäseneroamisaallon harjalla juuri nyt. Puolueet ovat kasvottomia, edustajaehdokkaat taas näkyviä, lupaavia ja jopa karismaattisia. Ihmiset tekevät muutoksia, eivät puolueorganisaatiot.
Uudessa vaalitavassa ehdokkaan saama oma äänimäärä ratkaisee, saadut ehdokkaiden äänimäärät pannaan yksinkertaisesti suuruusjärjestykseen vaalipiireittäin ja vaalipiirille määritetty eduskuntapaikkamäärä rajaa viimeisen läpi menevän - laskennassa ja läpimenossa ei käytetä suhteellisuutta eikä vaaliliittojen haamuääniä toisten eduksi.
Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen - väritön puolue ei saa valovoimaisia ehdokkaita, mutta voivat saada tasaisen käyrän ehdokkaita, jolloin henkilökohtaiset huippuäänimäärät eivät nosta äänikuninkaiksi ketään, joten ehdokkaat asettanut puolue/ aatesuunta ei saa ”oikeutta” saamilleen kaikille äänille.
Peilatakseen tätä puolueen/ aatesuunnan/ kansalaisliikkeen saamaa kannatusta valittuihin edustajiin, lasketaan vaaliäänien ynnäyksen jälkeen kullekin valitulle ehdokkaalle hänen oma painoarvo - ääniluku, oman vaaliliiton saamista kokonaisäänistä.
.
Jokaiselle kansanedustajalle tulee näin oma henkilökohtainen painoarvo äänilukuna itse äänestyksiin eduskunnassa. Toisella edustajalla voi olla 1,6 ääntä, kun taas jollakin on ”vain” 0,85 - esimerkkeinä - suurimman osan saadessa noin yhden äänen. Kuitenkin eduskunnan äänestyksissä nuo pienet äänierot voivat ratkaista äänestyksiä.
Tässä uudessa vaalitavassa kansalaiset saavat välittömämmin omat todelliset suosikit heille kuuluviin ja ansaittuihin painoarvoihin. Kansan valinnat menevät paremmin läpi myös äänestyksissä itse eduskunnassa.
Siis kerrattuna tämä tarkoittaa, että esim. jostain vaalipiiristä nousseet 10 edustajaa ovat valitut suoraan henkilökohtaisten ääniensä perusteella ja sitten kullekin lasketaan oma henkilökohtainen ääniluku haettuna kunkin puolueen/ vaaliliiton kokonaismäärästä tietyllä laskentakaavalla (mm. edustajan saaman henkilökohtaisen äänimäärän osuus kaikista vaaliliiton/ ryhmän kaikista äänistä).
Jokaisella edustajalla on oma yksilöllinen kannatuksensa mukainen painoarvo äänilukuna eduskunnan äänestyksissä. Näin toteutuisi kansan suoratahto ja vaalit tulisivat henkilö- eikä puoluevaaleiksi. Testi edellisen vaalien saaduilla äänimäärillä muuttaa runsaasti ns. viimeisten paikkojen henkilösisältöä, mutta painotus eduskuntaäänestyksissä palautuu henkilökohtaisten äänilukujen jälkeen liki samaksi, kuin se oli perinteelliselläkin vaalitavalla.
Mitä me tästä hyödymme, kun muutamme vaalitapaa kansalaisten todellista tahtoa vastaavaksi. Me hyödymme sen, että juuri nämä ihmiset, jotka kansa on sinne vahvasti halunnut, saavat painoarvoisensa mahdollisuuden vaikuttaa todellisiin päätöksiin, heillä ollen enemmän ääniä kuin niillä, joille kansalaiset vähemmän suosioitaan jakoivat.
Tässä menettelyssä pienetkään äänestyspiirit eivät tule kärsimään, koska maa on jaettu edelleen vaalipiireihin ja kullakin vaalipiirillä on aina kuninkaansa ja kuningattarensa. Tämä uusi systeemi ei myöskään ”sorsi” pieniä puolueita - nyt ratkaisee itse ehdokkaan valovoimaisuusarvo.
Suomi ja maailma ovat muuttumassa. Lähenemme kansalaisyhteiskuntaa, jossa suora kansalaisvaikute kasvaa - kansa ottaa päätöksiä omakseen ja kansalaisäänestykset myös vaalien välivuosina tulevat lisääntymään, näin ollaan enemmän ajan hermolla ja kansalaisten ”iholla”.
Lopuksi on mielenkiintoista se, että tällä uudella äänestys- ja äänilukupolitiikalla eduskunta alkaa muistuttamaan enemmän itse kansakuntaa, joka kuitenkin nämä työtehtävät edustajilleen järjestää. Eduskunta on sinne pääsemistä sekä siellä vaikuttamista ja tämä uusi äänilukuvaalitapa ratkaisee nämä kaksi eri asiaa.
Nyt elämme puolueiden ja niiden koneistojen painottamaa puoluemarkkinademokratiaa, kun taas suoravaikutteisemmassa kansalaisyhteiskunnassa lähenemme välittömämpää kansalaisdemokratiaa. Samalla eduskuntavaalit tulisivat henkilövaaleina mielenkiintoisemmiksi ja äänestysprosentti kasvaisi.
Kuvateksti: Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.
Tänään yhteiskunta, talous ja kauppa ovat yli rajojen maallistunut verkosto, joka häiriintyy pahasti ydinalojen lakosta - jos esimerkiksi voimalaitoksien konemestarien, sähköyhtiöiden asentajien ja jäänmurtajien miehistöjen politrukit istuttavat kovilla pakkasilla peffat penkkiin - yhteiskunta kaatuu sangen nopeasti —
[09032006] Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla. Lakkoase on vanhan maailman keino. Lakko oli erään aikakauden tuotos, jonka tehtävä ja käyttö on kohdannut eläkeikänsä.
Niin eläinkunnassa kuin ihmisten evoluutiotaistelussa ei ole ikuista saavutetun edun nautintaoikeutta. Talous eikä elämä ole staattinen ilmiö, pikemminkin dynaaminen, jossa joustot ovat arkipäivää.
Lakko ei saa koskaan vahingoittaa tai haitata ulkopuolisten elämää ja toimia
Se ei myöskään saa tuottaa taloudellista tappiota muulle yhteiskunnalle. Lakko oli keino tuoda mielenosoitus täsmäiskuna suoraan vastinkumppaniinsa, yleensä palkan maksajaan, siis työnantajaan. Lakko on nykypäivänä vain keino haitata verkostoitunutta ja riippuvuussuhteista yhteiskuntaa, siis kuluttajia, äänestäjiä ja veronmaksajia.
Jokainen ihminen viime kädessä huolehtii itsestänsä ja tänä päivänä joukkovoima kohtaa mieluumminkin internetissä, vapaa-ajassa, kulutuskäyttäytymisessä ja mielipidevaikuttamisessa.
Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksesa on joukkovoimaa, joka huomataan.
Lakon sijasta yleinen mielenosoitus suunnitellusti, teemoitettuna ja selkein päämäärin antaa suurimman näkyvyyden. Julkinen mielenosoitus hyvin ja tehokkaasti johdettuna menee suoraan asiaan, se kohdistetaan lainsäätökoneistoon, sillä laki on länsimaalaisuuden mitta. Laki määrää elämisen, kaupan, kuluttamisen ja kaiken liikkumisesta vapaa-aikaan. Lakimuutoksilla muutetaan yhteiskuntaamme.
Kansalaiset valitsevat eduskunnan ja valitsijoilla on oikeus muistuttaa edustajiansa epäkohdista, jotka kohtaavat kuluttajaa ja äänestäjää. Kerran neljässä vuodessa on yhteiskunnallinen velvollisuus suorittaa äänestyksellinen mielenosoitus.
Vaalien välillä mahdollisesti tarvittava mielenilmaus tehdään näyttävästi, ohjatusti, kurinalaisesti ja tehokkaasti johdettuna. Kansalaisvoima kohtaa kaduilla paremmin kuin muuta yhteiskuntaa vahingoittavassa täsmälakossa.
Suomalainen ei syty herkästi
Nyt yksinäisyyden, nuorisotyöttömyyden, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisen ja yhteenkuulumattomuuden aikakautena joukkovoima voisi tuottaa osallistumista, iloa kuulua ryhmään, saada kannustetta toisistansa ja ennenkaikkea kokea hyödyllisyyyttä yhteisessä päämäärähaennassa.
Perustuslaki takaa laillisen ja ennakkoon ilmoitetun mielenosoituksen oikeuden kaikille Suomen kansalaisille. Joukkovoima kohtaa kaduilla vastavoimaksi niin talousrikoksille, sisäpiirikähminnöille, ansaitsemattomille palkkioille kuin myös yleiselle vastuuttomuudelle, piittaamattomuudelle ja taloudelliselle ahneudelle.
Palstakeskusteluissa tapahtui räjähdys, kun hyvä- ja huono-osaiset tappalevat siitä, mihin verovaroja käytetään. ”Hyvin menee, mutta menkööt” -osasto väittää raatavansa niska limassa toisten eteen ja ”huonosti menee” -osasto kertoo heidän kuluttavan niin vähän, että ympäristökin säästyy — entä jos korvamerkkaamme maksamamme verot?
.
Valtio kerää ja jakaa. Eduskunta päättää verovarojen käytöstä kansalaistuntojen subjektiivisena välittäjänä. Puoluepolitiikka vaikuttaa kaikkiin edustajiin ja laajat kansalaisryhmät eivät ole kovinkaan kiinnostuneita nykymallisesta puoluepolitiikasta. Verot ovat tulontasauksen lähtökohta ja nyt osa ihmisistä haluaa vaikuttaa suoraan siihen, mihin hänen maksamiaan veroja käytetään.
Eduskunta ja siellä vallitseva politiikka on 200 henkilön yhteisö, jossa puolue, ryhmä ja osin värikkäät persoonat haluavat vaikuttaa yksilöinä, ryhminä ja vakaumuksina. Kansalaiset maksavat koko operaatiot veroina. Verot kerätään valtavan masinaatin toimesta 200 päättäjän jaettavaksi vahvasti puoluekurin siivittämänä.
.
Erityisesti suurempi palkkaiset ovat kiinnostuen heränneet, mihin heidän työstään saamiaan rahoja yhteiskunnassa käytetään. Yhteiskunta - valtio ja eduskunta jakavat rahaa periaatteella; sinun puolue saa jotain, sinun maakunta jotain ja sinun ryhmä saa myös jotain. Verovarat jakautuvat erittäin pienen vähemmistön määräyksellä. Tässä tehtävässään ollaan toistaiseksi onnistuttu melko hyvin, koska juuri nyt Suomella menee keskimäärin taloudessa hyvin.
.
Jokaisella suomalaisella on omat harrasteet, tavat, arvostukset ja kiinnostuksen kohteet. Kaikki eivät pidä oopperasta, kaikki eivät käytä moottoriteitä ja moni ei halua tuettuja kannattamattomia palveluita syrjäseuduille tai pienen pienille vähemmistöryhmille.
.
Osa ihmisistä haluaa kantaa yhteiskuntavastuun ja osa on kiinnostunut myös haja-asutussuomesta. Jokaisella on oma kansalaisen mielipide, mihin hänen verorahansa käytetään. Kaikkien viimeisten eduskuntien aikana on sellaisia verokohteita, jotka eivät saa rahaa kansan haluammalla tavalla.
.
Olisikin mielenkiintoista tehdä nyt, kun tietotekniikka ja tietoliikenneyhteydet sen sallivat, tutkimusta kokeellisesti esim. veroilmoituksen yhteydessä kyselyllä, kuinka käyttäisit esim. 33% / X euroa maksamistasi veroista. Kyselyssä voisi olla joitain pääluokkia kohteista ja ihmiset saisivat ruksailla haluamiaan. Lisäksi varattaisiin mahdollisuus antaa täysin oma mielipide.
.
Olisikin innostavaa nähdä, kuinka tämä kansalaisten oma ”veronjakotoimisto” päätöksiään tekisi. Kysely ja myöhempi tiedustelu, jopa määräys verojen käytöstä verottajalle ei ole tekninen mahdottomuus. Tulevaisuudessa kansalaisten korvamerkitsemät rahat suuntautuvat suoraan eduskunnan hallinnassa oleville aihealuetileille, jolloin budjetin laatiminen näiltä osin on helppoa ja suoraviivaista - spekulointi ja politisointi jäisivät vähemmälle. Ehkä kansanedustajien määrääkin voidaan samalla vähentää 98:een.
.
Yhteiskunta muuttuu. Kansalaiset aktivoituvat. Nuoret erityisesti uskovat suoraan kansalaisvaikuttamiseen, ei niinkään perinteelliseen puoluepolitiikkaan. Kuluttaja, joka maksaa koko aparaatin, on oikeutettu ilmaisemaan, ainakin osin, tahtonsa hankkimiensa rahojen verokäytöstä. On uskottavaa, että kansalaiset laajasti päättäen suuntaavat täsmäohjatusti verovaroja koko yhteiskunnan hyväksi, sillä niin rikas kuin ”köyhäkin” osallistuvat kulutukseen ja se edellyttää työntekoa, joista nämä verot maksetaan.
.
Päättäjien olisi uskallettava ottaa askel kohti suorempaa kansalaisvaikuttamista. Yhteiskunta on aina kansalaistensa näköinen ja varatkin voitaisiin osittain jakaa tämän ”ulko- ja sisänäön” mukaisesti.
Viime eduskuntavaalit olivat Sauli Niinistön vaalit - hän vei Kokoomuksen hallitukseen, sillä ero demareihin oli vain noin 24.000 ääntä ja Sauli sai yksin jo yli 60.000 - mutta mitä kansalaiset kirjoittivat kolme vuotta sitten - ennenkuin hallitustakaan oli valittu —
[ … Sauli Niinistö henkilönä nousi historialliseen tulokseen (60.498); hänen henkilökohtainen persoona ja karisma veivät mukanaan joukon kokoomuslaisia Arkadianmäelle nostaen suurelta osin Kokoomuksen hallitusvastuuseen, kansa antoi luottamuksen nimenomaan Niinistölle… ]
Uusi eduskunta on valittu. Kansa on sanonut painavan sanansa - huolestuttavinta on puoluepolitiikan häviö ja kansalaispassivismi uurnien laistamisena ja äänestämättömyytenä (67,8%). Uudet kansanedustajat tulevat ajalemaan ylös ja alas vallan ja suosion hisseissä - kansa katsoo vierestä ja odottaa tekijöitä, jotka kuuntelevat ja lopulta tarttuvat myös vaikeisiin puhumattomiin aiheisiin. Kuvassa eduskunnan uuden osan modernit suomalaisvalmisteiset hissit.
…
.
Kansa on sanonut painavan sanansa äänestysprosentissa (nyt 67,8% - v. 2003 69.7%) - suurimman tappion sai puoluepolitiikka, joka on jäämässä maapallollisen kehityksen jalkoihin niin työn uudelleen jaossa kuin ympäristön todellisessa huolehtimisessa.
Vedenjakajuus eduskuntaan syntyy koko ajan suurentuvasta vähäosaisten määrästä verrattuna kulutusyhteiskunta-aktivisteihin. Kansakunta tarvitsee voimaa johtajiltaan sekä yrittämisen- ja luottamuksen tuulia elämänsä keskipisteeseen.
Sauli Niinistön panos merkitsi hyvin kiusallista tilannetta Kokoomuksen puheenjohtajalle. Kansa on ilmaissut halunsa kuka on pääministeri ja kuka on Matti Vanhaselle (24.037) oikea vaihtoehto - Sauli kuitannee oikeutetusti vähintään valtiovarainministerin salkun. Niinistölle sopisi myös ulkoministerin salkku, hoitaisi Putinin kaltaiset henkilöt sopivalla karismalla ja otteella. Olisi mielenkiintoista laskea tarkoin, kuinka monta edustajaa Sauli vie mukanaan suureen saliin.
Toinen voittaja varjoisalta puolelta on Kokoomuksen voiton takaa perussuomalaiset. Kansa antoi pienoiskoossa uuden ajan esialun kansalaisliikkeiden nousulle. Perussuomalaiset ovat hyvä pohja neljän vuoden päähän nahan uudelleen luonnin kautta merkittäväksi aktiivikansalaisliikkeeksi.
Perussuomalaiset voisivat vaikeiden asioiden toteuttajaeduskunnassa vuoden 2011 vaalien jälkeen olla osaltansa vastuunkantaja heille, jotka eivät uurnille nyt menneet valintavaikeuksien, syrjäytyneisyyden tai sopivien ehdokkaiden puutteen vuoksi.
Keskusta sai ”voiton” häviöstään huolimatta. Matti Vanhanen kuivuudellaankin vetoaa tavallisiin suomalaisiin ja hänestä tullee myös uusi pääministeri. Vanhanen tulee varmasti Niinistön kanssa toimeen ja Jyrkille lohkeaa vaalivoitosta ilmiselvästi kauppa- ja teollisuusministerin paikka. Paavo Väyrynen (10.937) palaa ulkoministeriöön tai Paavoksi Paavon paikalle suuren äänisaaliinsa kanssa ja lisäksi hän pystyy Kekkosen miehenä hoitamaan suhteita Venäjälle.
Tukipuolueiksi suomalaisten vuoksi pitäisi saada pääomia edustavat ruotsalaiset sekä ilmastomuutosta torjumaan vihreät. Ympäristöministeriksi sopii Anni Sinnemäki (7.680) ja opetusministeriksi Stefan Wallin (11.107). Vihreiden kansalaispalkka tulee hallitusohjelmaan purkamaan valtion ja kuntien virkabyrokratiaa - tosin kansalaispalkkaan sidotaan soveltuva työvelvollisuus.
Keskusta ja Kokoomus sopivat hyvin yhteen, koska tämä vedenjakajaeduskunta valmistelee pohjia vaikeille päätöksille neljän vuoden päähän - nuo vaikeat asiat ovat maapallollinen työn uudelleen jako, varttuneen väen huolehdinta ja tulontasauksen täysin uudelleen arviointi.
Lisäksi koko koulutusjärjestelmä pitää pohtia uudelta pohjalta ja puolustus rakentaa liittoutumattomuudelle ja sitoutumattomuudelle. EU keskeinen yhteispuolustusperiaate nostaa Saksan johdolla päätään ja koko EU ottaa hiljalleen irtiottoa USA:sta.
Kaupallisesti uudet nousevat maat Kiina edellä ovat Suomen mahdollisuus. Me elämme viennistä ja jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta on kaupan ja kilpailukyvyn vastattava kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, myös kustannuksien osalta.
Joudumme pohtimaan täysin uudelleen palkka- ja yrittäjäpolitiikkaa. Yrittäjyyden tietä on tasoitettava ja kannustettava ottamaan päätöskykyä myös pieniin tiimeihin, jotka ovat riittävän notkeita kilpailutilanteeseen ja tuotekehitykseen.
Jyrki Kataisen (10.796) Kokoomus [616.000 - vain 23.000 enemmän kuin demarit] ansaitsee onnen toivotukset; erityisesti Sauli Niinistö - Kokoomuksen uuden identiteetin ja karisman luoja saa palkkionsa ja nousee käytännössä tasa-arvoiseen asemaan hallitustyöskentelyssä Matti Vanhasen kanssa.
Matti Vanhasen Keskusta [640.000] ansaitsee onnittelut torjuntavoitosta, Vanhasen perustotinen persoona viehätti suomalaisia - Matti on rehellinen kuusen kaataja Joulujuhlaan ja kädentaito on huomisen Suomea palvellessamme toinen toisiamme, pitääksemme itsemme työstä aktiivisina.
Perussuomalaisten [112.000] Timo Soini (19.690) ansaitsee Vuoden hymypoika patsaan taistelusta vähäväkisen kansanosan puolesta. PS:sta voisi syntyä uusi kansalaisliike, josta kansalaisaktiviteetti saadaan uuteen nousuun neljän vuoden kuluttua ratkaistaessa kansakunnan suuria asioita.
Demarien [593.000] Eero Heinäluoma (10.849) on kiltti ja rehellinen ammattiyhdistysjyrä, joka ei nyt onnistunut - Suomi jatkuu myös SAK:n pyöröovien jälkeenkin. Demarit aloittavat itsetutkiskelun, onkin muistettava, että demareissa on vankka koko politiikan älykkö, Erkki Tuomioja (12.885), jolle sälyttyy nyt ratkaisijan rooli uudistettaessa Sosiaalidemokraattista puoluetta, vanhan menneen ajan vähäverisiä pitkäaikaisia edustajia mm. Itä-Suomesta putosi, aika oli ajanut ohi - nyt on rakentamisen aika.
Johtopäätös
Suomi valmistautuu torjumaan yksinäisyyttä, osallistumattomuutta sekä ajelehtimista; tavoitellen hyväksytyksi tulemista, tunnustetta ja tarpeelliseksi tuntemisen hyvää oloa - ja nyt nimenomaan kansalaisen näkökulmasta. Kansakunnan äänestysprosentti jäi alle odotusten ja se oli viesti valtaa pitäville - suurimmaksi puolueeksi valittiin jälleen nukkuvien puolue - se oli huolestuttavasti voittaja näissä vedenjakajavaaleissa.
Kuvateksti: Uusi eduskunta on valittu. Kansa on sanonut painavan sanansa - huolestuttavinta on puoluepolitiikan häviö ja kansalaispassivismi uurnien laistamisena ja äänestämättömyytenä (67,8%). Uudet kansanedustajat tulevat ajalemaan ylös ja alas vallan ja suosion hisseissä - kansa katsoo vierestä ja odottaa tekijöitä, jotka kuuntelevat ja lopulta tarttuvat myös vaikeisiin puhumattomiin aiheisiin. Kuvassa eduskunnan uuden osan modernit suomalaisvalmisteiset hissit.
Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
